Apurahat ja residenssipaikat

Tiede

Henrik Steniuksen väitöskirjan Frivilligt, jämlikt, samfällt. Föreningsväsendets utveckling i Finland kääntäminen ruotsista suomeksi

Hakemuksen tiivistelmä

"Moderni klassikko", sanoivat professorit ja jatkoivat: "Teoksella on keskeinen paikka suomalaisen järjestäytymisen historian tutkimuksessa, mutta se on tähän asti ollut saatavissa vain ruotsiksi." Kyse on historioitsija Henrik Steniuksen teoksesta, joka käsittelee yhdistyslaitoksen kehitystä Suomessa 1900-luvun alkuun asti (Frivilligt, jämligt, samfällt. Föreningsväsendets utveckling i Finland fram till 1900-talets början med speciell hänsyn till massorganisationsprincipens genombrott, 1987). Steniuksen tutkimus piirtää kokonaiskuvan yhdistystoiminnan ja joukkojärjestäytymisperiaatteen läpimurrosta Suomessa 1700-luvun lopulta 1900-luvun alkuun. Samalla teos on kuvaus suomalaisen yhteiskunnan ja politiikan katkoksista ja murroksista uusien väestöryhmien vaatiessa itselleen vaikuttamismahdollisuuksia ja kamppaillessa oikeuksistaan täysivaltaisina kansalaisina. Stenius tarkastelee joukkojärjestäytymisen läpimurtoa vertailevasta perspektiivistä, osana modernin kansakunnan ja valtion muodostusta. Tulkinnalla on erityistä painoarvoa tänään, kun julkisen keskustelun keskiössä on yhä useammin suomalaisen ja eurooppalaisen politiikan suhde. Steniuksen tutkimus avaa tähän keskusteluun näköalan yli helppojen etnisten vastakkainasettelujen. Hän on kirjoittanut uudenlaisen suomalaisen, ruotsalaisen ja eurooppalaisen historian siitä, miten alamaisista tuli kansalaisia ja suomalaisista suomalaisia.

Miltä nyt tuntuu, kysyy toimittaja urheilijalta. Matka on ollut huikea, urheilija sanoo. Onko uusi valmentaja tuonut peliin jotain uutta? ”Kyllä varmaan, mut mä en ymmärrä noista mitään, mut hyvin näköjään menee, niin antaa mennä vaan.” (YLE Radio Suomi, Urheiluradio 26.9.2013).

Jos pitäisi valita urheilulaji, johon Henrik Steniuksen väitöskirjan kääntämistä voi verrata, moukarinheitto olisi vahvoilla. Metallipallo lentää kauas vain, jos heittäjällä on voimaa, nopeutta ja muu tekniikka kunnossa. Se vie vuosia. Hetkittäin myös kääntämisessä tavoittaa jotain siitä, millaista on ”antaa mennä vaan”, ja se yllättää aina.

Moukaria heitetään yksin. Henrik Steniuksen väitöskirjan kääntäminen oli samoin yksilölaji, mutta apuakin sai. Tärkein oli tutkija itse, joka toi lähtökohdat ja päätelmät yhteen. Stenius selvitti ajatuksenkulkuaan, kuunteli kääntäjän aivoituksia, päättömiäkin, ja oli valmis nauramaan niin itselleen kuin minullekin. Apua sai myös lähteistä ja tutkimuskirjallisuudesta. Niihin sai paneutua luvan kanssa koko laajan kontekstin hahmottamiseksi.

Koneen Säätiö ja Vastapaino mahdollistivat hankkeen toteutumisen ja näyttivät, millaista työnteko on, kun pasmat ovat selvillä. Hankkeesta saa kiittää myös viittä professoria -- Risto Alapuroa, Pertti Haapalaa, Marja Jalavaa, Pauli Kettusta ja Ilkka Liikasta -- jotka esittivät kustantajalle Henrik Steniuksen väitöskirjan suomentamista. Kirja, jota he kutsuivat moderniksi klassikoksi, julkaistiin suomeksi keväällä 2025 nimellä Vapaus, veljeys ja tasa-arvo. Joukkojärjestäytymisen suomalainen läpimurto (Vastapaino).

Kysynkin itseltäni: Miltä nyt tuntuu, kun urakka on valmis? Sanonko, että oli totisesti huikea matka, vai kerronko, että yhtenä hetkenä olen epävarma, toisena hetkenä iloinen ja kiitollinen, jopa tyytyväinen. Vai yritänkö osoittaa tiettyä syy–seuraussuhdetta toteamalla, että hiukseni ovat kovasti harmaantuneet viime vuosina. Hullumminkin voisi olla. Harmaa on hyvä väri.

Takaisin apurahalistaukseen