Helmi ja Pertti Virtarannan Neuvosto-Karjalassa tekemää kenttätyötä käsittelevä tutkimus, jossa tarkastellaan tutkimustyön kautta syntyneitä käsityksiä karjalaisuudesta ja Karjalasta

Hakemuksen tiivistelmä

Tutkimukseni käsittelee suomalaisten kielentutkijoiden Pertti ja Helmi Virtarannan tutkimustyötä Neuvosto-Karjalassa 1960-1980 -luvuilla. Tarkastelen sitä miksi Karjalan kuva säilyi neuvostotodellisuudesta huolimatta. Tutkimuksessani pohdin kriittisesti ja dekonstruoivasti jähmettyneitä mielikuvia ja käytänteitä Virtarantojen kenttätyössä kuitenkin kunkin ajan tieteellisiä käytäntöjä ja tutkimustraditioita ymmärtäen. Tarkastelen sitä, minkälaisia haasteita Virtarantojen kenttätutkimuksen tekemiseen liittyi kylmän sodan aikana Neuvostoliitossa ja miten se muokkasi sitä miten he rakensivat karjalaisuutta tutkimuksissaan. Tarkastelen murteentutkimukseen kuuluvaa kenttätyötä Virtarantojen yhteisenä projektina, jossa tuotettiin mielikuvia Karjalasta ja karjalaisista. Tuon esiin myös Helmi Virtarannan osittain näkymättömäksi jääneen neuvostokarjalaisiin ja Neuvosto-Karjalaan kohdistuneen tutkimustyön. Tutkin myös sitä millaista Karjala-kuvaa vahvistivat 1980-luvulla esitetyt Karjala-dokumentit, joissa Pertti Virtaranta oli keskeisessä roolissa.

Tutkimushankkeessani tarkastelin kielentutkija Pertti Virtarannan ja hänen vaimonsa Helmi Virtarannan tutkimustyötä Neuvosto-Karjalassa 1960-1980-luvuilla. Hanke toteutui hiukan yli kolmevuotisena projektina. Tutkimus painottui kielentutkija Pertti Virtarannan tutkijankuvaan, kenttätutkimukseen Neuvosto-Karjalassa vuosina 1968 ja 1972 sekä Virtarannan kokoamien musiikkiaineistojen ja hänen kirjoittamiensa kirjeaineistojen tutkimiseen. Projektin tuloksena käsitys Virtarannan tutkijantyöstä ja persoonasta tarkentui, ymmärrys kenttätutkimuksen haasteista Neuvosto-Karjalassa syveni ja kokonaiskuva niistä aineistoista, joita hän tuotti, laajeni. Tarkastelin hankkeessa myös käsitystä Karjala-kuvan tuottamisesta osana tutkimustyötä ja siihen liittynyttä julkisuutta. Hankkeen toiminnassa keskeistä oli monitieteisyys, joka näkyi tutkimusotteessa ja eri alojen, kuten kulttuurin- ja kielentutkimuksen aineistojen ja analyysitapojen yhdistämisenä. Hanke sai näkyvyyttä ennen kaikkea kansainvälisissä ja kansallisissa konferensseissa ja tuotti useita tieteellisiä julkaisuja.