Fasismin lumo ja affektiivinen perintö suomalaisessa kulttuurissa

Hakemuksen tiivistelmä

Tämä projekti keskittyy suomalaisen fasismin kulttuuriseen perintöön ja erityisesti sen affektiivisuuteen. Siihen liittyvän materiaalin kierrätys on synnyttänyt tunneilmaston, jossa isänmaallisuus, patriotismi, fasismi ja kansallisuusaate ovat kietoutuneet ja sekoittuneet toisiinsa nykyisessä kulttuuri-ilmastossa. Projekti pyrkii antamaan vastauksen kysymykseen, mitä tällainen aineisto kertoo fasismin perinnöstä sodan jälkeisessä Suomessa ja millaisten affektiivisten strategioiden avulla se on pyrkinyt vaikuttamaan vastaanottajiin. Lisäksi projekti tarjoaa kriittisen mallin suomalaisen fasismin affektiivisen perinnön analysointiin. Poliittisen ideologian lisäksi tämä perintö on myös osa kulttuurihistoriaamme, jonka kautta nationalismin eri asteet synnyttävät erilaista ääriajattelua ja toimintaa. Tähän liittyen hanke analysoi ja syventää käsitystä siitä, mitä suomalaisen fasismin kulttuurinen perintö on. Laajan aineiston kautta (kirjallinen materiaali, musiikki, sarjakuva, elokuva) projekti pyrkii niin analysoimaan fasismin perintöä osana suomalaista kulttuuria kuin tarkastelemaan tämän usein kiistanalaisen materiaalin roolia osana digitaalisen ajan kierrätystä ja eksploitaatiota. Hankkeessa on myös taiteellinen osuus, johon tieteellinen työskentely on kiinteässä yhteydessä. Teatteriohjaaja, teatteritaiteiden maisteri Fiikka Forsman ja filosofian tohtori, äänitaiteilija Petri Kuljuntausta toteuttavat osaprojektien sisältämän affektien analyysin pohjalta ääni- ja teatteritaiteen keinoin esityssarjan ”He sanoivat: Rajat kiinni, uunit auki".

Hanke toimi Koneen Säätiön rahoituksella vuosina 2021–2025. Alun perin kolmivuotiseksi suunniteltu hanke venyi rahoituksen osalta kaksi ylimääräistä vuotta rahoitettujen tutkijoiden rahoituskausien siirtojen takia.

Projekti on keskittynyt suomalaisen fasismin kulttuuriseen perintöön ja erityisesti sen affektiivisuuteen. Fasismin työkaluja ovat spektaakkeli, toisto, voiman ja ylevän palvonta, empatian puute ja uhrimielinen nationalismi. Näihin liittyvän materiaalin kierrätys on synnyttänyt tunneilmaston, jossa isänmaallisuus, patriotismi, fasismi ja kansallisuusaate ovat kietoutuneet ja sekoittuneet toisiinsa nykyisessä kulttuuri-ilmastossa. Projekti pyrki antamaan vastauksen kysymykseen, mitä tällainen aineisto kertoo fasismin perinnöstä sodan jälkeisessä Suomessa ja millaisten affektiivisten strategioiden avulla se on pyrkinyt vaikuttamaan vastaanottajiin.
Lisäksi projekti tarjosi kriittisen ja moninäkökulmaisen mallin suomalaisen fasismin affektiivisen perinnön analysointiin, yhdistämällä tieteellistä ja taiteellista aktivismia ulostuloina. Poliittisen ideologian lisäksi tämä fasismin pimeä perintö on myös osa kulttuurihistoriaamme, hanke siis analysoi ja syvensi käsitystä siitä, mitä suomalaisen fasismin kulttuurinen perintö on. Laajan multimodaalisen aineiston kautta – kirjallisuus, musiikki, sarjakuva, elokuva, sosiaalinen media – projekti pyrki ensin tutkimuksellisesti analysoimaan fasismin perintöä osana suomalaista kulttuuria sekä toisekseen tarkastelemaan tämän usein kiistanalaisen materiaalin roolia osana digitaalisen ajan kierrätystä ja eksploitaatiota.

Hanke ei pääty rahoituksen päättyessä. Hankkeen tutkijoiden julkaistutoiminta jatkuu edelleen hankkeen tematiikan parissa. Taiteellinen toiminta sai jatkorahoitusta muun muassa Suomen Kulttuurirahastolta, lisää rahoitusta haetaan edelleen. Taiteellinen työryhmä on nykyisessä vaikeassa yhteiskunnallisessa tilanteessa erittäin motivoitunut jatkamaan toimintaansa.