Apurahat ja residenssipaikat

Tiede

Etnografinen tutkimus kirjoittamisen käytännöistä monikielisessä työyhteisössä

Suunniteltu tutkimus tarkastelee kirjoittamista työssä. Kiinnostuksen kohteena ovat työyhteisöt, joissa tuotetaan säännöllisesti tekstejä usealla kielellä. Monessa suomalaisessa julkisyhteisössä ja yrityksessä monikielinen viestintä on arkea; tyypillisin kielivalikoima lienee suomi, ruotsi ja englanti. Näissä yhteisöissä tehdään rutiininomaisesti kieliversiointia esimerkiksi tuotettaessa monikielisiä verkkosivuja, markkinointimateriaalia tai ohjeita. Kielityö saatetaan ulkoistaa käännöstoimistoille, mutta usein versiointia tehdään työyhteisön omin voimin. Tutkimuksessa kysytään muun muassa mikä säätelee kielenvalintaa, ketkä tekevät monikielistä tekstityötä ja millaisin resurssein, mitä teknologioita työssä hyödynnetään ja millaisia kieli-ideologioita yhteisössä on havaittavissa. Tutkimus on etnografinen. Kerään aineiston yhdessä työyhteisössä keskittyen muutamaan keskeiseen genreen ja niiden kieliversiointiin. Aineisto kerätään haastatteluiden ja havainnoinnin avulla. Lisäksi tutkimuksen kuluessa kartoitetaan tekstihistorioita (esim. kieliversioiden tuottamisen eri vaiheita). Kirjoittamisen etnografioita on tehty niin Suomessa kuin kansainvälisestikin jo pitkään, myös työyhteisöissä. Monikielisen kirjoittamisen tutkimus on kuitenkin toistaiseksi ollut vähäistä. Voimme olettaa työyhteisöjen kielellisen moninaisuuden pikemmin lisääntyvän kuin vähenevän, joten on tärkeää lisätä ymmärtämystä työssä kirjoittamisen käytännöistä ja reunaehdoista.

Hanke toteutui tutkimussuunnitelman mukaisesti: toteutin etnografisen tutkimuksen monikielisestä kirjoittamisesta suomalaisen yliopiston hallintohenkilöstön parissa. Aineisto kerättiin vuoden 2022 aikana yhdessä yliopiston tiedekunnassa, jossa noin kolmannes opetus- ja tutkimushenkilöstöstä on ns. kansainvälistä henkilöstöä.

Aineistonkeruu rajattiin yhteen monikieliseen toiminnan lajiin: tiedekuntaneuvoston kokouksiin ja niiden valmisteluun. Tiedekuntaneuvosto oli aiemmin toiminut suomeksi, mutta siirtyi tammikuussa 2022 tuottamaan esityslistat ja pöytäkirjat kahdella kielellä, suomeksi ja englanniksi. Kokousvuorovaikutuksen kielenä oli pääsääntöisesti englanti.

Tutkimukseen osallistui kahdeksan hallintohenkilöstön jäsentä, jotka laativat säännöllisesti tekstejä useammalla kielellä tiedekuntaneuvoston kokouksiin. Tutkimuskauden aikana kerättiin haastatteluaineistoa ja tekstiaineistoa kaikkiaan 11 kokouksesta. Lisäksi nauhoitettiin hallintohenkilöstön valmistelukokouksia ja kartoitettiin hallintohenkilöstön saamaa kielitukea.

Alustavien analyysien pohjalta voidaan todeta, että kielenvalintaa säätelivät sekä yliopiston johdon laatimat linjaukset (esimerkiksi liittyen englannin käyttöön henkilöstön osallisuuden lisäämiseksi) että tiedekunnan ja hallintotiimin oma päätöksenteko. Monikielinen tekstityö tehtiin pääosin tiimin omin voimin. Vaikka yliopisto tarjosi ilmaisia käännöspalveluita, näitä ei käytetty. Siirtymä kaksikielisiin kokousteksteihin lisäsi hallintohenkilöstön kirjoittamiseen käyttämää työaikaa, mutta ei muuttanut kirjoitustyön aikatauluja tai työn järjestämisen tapoja. Tekstit laadittiin yhteistoiminnallisesti ja kielen laadusta koettiin yhteistä vastuuta.

Tutkimukseen osallistuneet hallintohenkilöt käyttivät säännöllisesti englantia työssään. Englannista puhuttiin pääosin arkisena käyttökielenä eikä sitä pidetty taakkana tai uhkana. Kielen laatu näyttäytyi kuitenkin haastatteluaineistossa tärkeänä arvona: niin suomen- kuin englanninkielisiä tekstejä koskivat samat oikeakielisyysideaalit ja hallinnon kielen yleiset normit kuten yksiselitteisyys ja täsmällisyys.

Takaisin apurahalistaukseen