Apurahat ja residenssipaikat Tiede Eläinten tunteet näkyviksi -tutkimushanke Päähakija dosentti, professori Vitikainen Emma ja työryhmä Hankkeen jäsenet Kuukausiapurahan saajat: Vitikainen Emma, Telkänranta Helena, Väitöskirjatyöntekijä NN, Koski Sonja Ryhmän muut jäsenet: Pynnönen-Oudman Kirsi Myöntösumma 280200 € Tukimuoto Yleinen rahoitushaku Myöntövuosi 2020 Kesto Kolmivuotinen Jos olet hankkeen vastuuhenkilö, voit kirjautua sisään ja lisätä hankkeen tietoja. Kirjaudu sisään Jaa: Takaisin apurahalistaukseen Hakemuksen tiivistelmä Hankkeessa tutkimme kokeneiden tutkijoiden voimin, mitkä seikat vaikuttavat ihmisten kykyyn ymmärtää eläinten tunnetiloja, ja kehitämme menetelmää, jolla saadaan objektiivista tietoa eläinten tunnetiloista. Hanke yhdistää antropologiaa ja eläinten hyvinvointitutkimusta. Aiheemme on yhteiskunnallisesti merkittävä, sillä tahattomasti aiheutuva kipu ja pelko ovat yleisiä monissa eläinten käytön muodoissa, mm. maataloudessa ja jopa lemmikeillä, koska nämä tuntemukset jäävät helposti huomaamatta. Eläinten ilmeet ja eleet ovat usein hienovaraisia ja erilaisia kuin meidän. Eri ihmisten kyvyssä havaita eläinten tunnetiloja on suuria eroja, mutta vasta vähän on tutkittu sitä, mistä erot johtuvat. Käyttämätöntä potentiaalia on myös uusien menetelmien kehittämisessä, joilla tunnetiloja voi tuoda näkyviksi. Yksi lupaavimmista mahdollisuuksista perustuu siihen, että osa tunnekokemuksista vaikuttaa pään pintaverenkiertoon, jota voi seurata lämpökameralla. Kyseessä on uusi ala, jolla myös yksi työryhmämme jäsenistä on tehnyt uraauurtavaa tutkimusta. Täässä hankkeessa tutkimme otosta eri kulttuuritaustaisista ja ikäisistä ihmisistä Korkeasaaren eläintarhan yleisössä. Koehenkilöille näytetään videoita erilaisista eläimistä: apinoista, kissaeläimistä ja sorkkaeläimistä. Testaamme, mitä ilmeitä ja eleitä he huomaavat, ja mitä he uskovat niiden kertovan eläinten tunnetiloista. Haastattelulla kartoitetaan koehenkilöiden aiempien eläinkokemusten laatua, arvomaailmaa, kulttuuritaustaa jne., ja tutkitaan niiden vaikutusta heidän havainto- ja tulkintakykyynsä. Vertailukohtana käytetään kokeneiden tutkijoiden analyysiä samoista videoista. Eläinten videoinnin yhteydessä kerätään samanaikaisesti lämpökuva-aineistoa, josta tutkitaan, mitkä lämpötilajakaumien muutokset korreloivat videoanalyysillä todennettujen tunnetilojen kanssa. Projekti tuottaa väitöskirjan ja sen tuloksilla on merkittävästi annettavaa uusien menetelmien kehittämiselle eläinten hyvinvoinnin tutkimukseen ja siitä viestimiseen Loppuraportin tiivistelmä Eläinten tunteet näkyviksi -hankkeessa tutkittiin ihmisten kykyä tunnistaa eläinten tunteita ja kehitettiin menetelmiä eläinten hyvinvoinnin arviointiin. Tunteiden tunnistaminen on avainasemassa eläinten hyvinvoinnin edistämisessä, sillä hyvinvointi ei ole vain kivun, pelon ja stressin puuttumista, vaan myös mahdollisuuksia myönteisten tunteiden kokemiseen. Hanke toteutettiin yhteistyössä Korkeasaaren eläintarhan kanssa, ja siinä yhdistyivät eläinten käyttäytymisen tutkimus, antrozoologia sekä lämpökuvantamiseen perustuva hyvinvointitutkimus. Tutkimukseen osallistui yli tuhat Korkeasaaren kävijää sekä useita tuhansia verkkokyselyyn vastanneita. Tulokset osoittivat, että ihmisten kyky tunnistaa eläinten tunteita vaihteli merkittävästi sekä lajin että tilanteen mukaan. Esimerkiksi eläimen pelko tai epämukavuus ei aina välity ihmisille helposti. Hankkeen tärkeä tulos oli, että eläimiä kohtaan koettu empatia ja myönteiset asenteet eivät välttämättä edesauta eläinten tunteiden tunnistamista. Tämä haastaa yleisen oletuksen siitä, että eläimistä välittäminen automaattisesti tarkoittaisi niiden tunnetilojen parempaa ymmärtämistä. Lämpökuvantamalla tutkittiin isoja kissaeläimiä, berberiapioita, hevosia ja Korkeasaaren villieläinsairaalan potilaita. Työ osoitti menetelmän potentiaalin, mutta myös siihen liittyvät tekniset ja biologiset haasteet, jotka tarjoavat tärkeää tietoa alan jatkokehitykselle. Hankkeessa julkaistiin kaksi vertaisarvioitua tutkimusartikkelia, 10 pro gradu -tutkielmaa, ja yksi väitöskirja valmistuu vuonna 2026. Lisäksi tutkimuksen pohjalta on käynnistynyt uusia kansainvälisiä yhteistyöavauksia. Hanke lisäsi ymmärrystä eläinten tunteista ja hyvinvoinnin arvioinnista ja toi tunnetutkimuksen näkökulmia yhteiskunnalliseen keskusteluun. Eläimiä kohtaan koettu empatia tai myönteiset asenteet eivät yksin riitä lisäämän lajienvälistä ymmärrystä, mikä korostaa tutkimustiedon, koulutuksen ja tiedeviestinnän merkitystä eläinten hyvinvoinnin parantamisessa. Takaisin apurahalistaukseen