Apurahat ja residenssipaikat Tiede Edistystarinoista uhkakuviin: Sosiotekniset visiot öljystä Suomessa 1950-1973 Päähakija FM Riekkinen Tanja Myöntösumma 111000 € Tukimuoto Yleinen rahoitushaku Alat Yhteiskuntahistoria Myöntövuosi 2018 Jos omistat hankkeen, voit kirjautua sisään ja lisätä hankkeen tietoja. Kirjaudu sisään Jaa: Takaisin apurahalistaukseen Koska siirtyminen jälkifossiiliseen aikaan ei ole ainoastaan tekninen vaan myös sosiaalinen ja kulttuurinen kysymys, öljyriippuvuuden purkamiseksi tarvitaan humanistista tutkimusta. Vähähiilisen tulevaisuuden visioimisessa ja toteuttamisessa on olennaista tuntea visiot, joiden myötävaikutuksella öljyriippuvuus syntyi, kasvoi ja arkipäiväistyi. Tutkimustehtäväni on tarkastella sosioteknisiä visioita öljystä Suomessa vuosina 1950–1973. Millaisia visioita keskeiset poliitikot, etu- ja kansalaisjärjestöt, öljy- ja polttoainealan yritykset ja viestintävälineet loivat öljystä? Miksi visiot olivat tietynlaisia? Muuttuivatko ne? Entä mikä visioiden merkitys oli? Sosiotekniset visiot on työn tärkein käsite ja menetelmä. Sosiotekniset visiot ovat eri toimijoiden esittämiä kertomuksia hyvistä ja tavoiteltavista tulevaisuuksista, jotka tukeutuvat tavallisesti edistysajatukseen. Käsitteen avulla on mahdollista tehdä näkyväksi, miksi lukemattomista kuviteltavissa olevista vaihtoehdoista jotkut tulevaisuusvisiot päihittävät toiset muuntuen yleisesti hyväksytyiksi realiteeteiksi. Tutkin sosioteknisiä visioita tunnistamalla kielellisiä, vertauskuvallisia ja symbolisia elementtejä teksteistä, kuvista ja esityksistä. Muita menetelmiä ovat vertaileva analyysi ja kuva-analyysi. Lähteistö koostuu valtioneuvoston, öljy- ja bensiinialan toimijoiden, ympäristönsuojelujärjestöjen ja teeman kannalta keskeisten viestintävälineiden aineistoista. Loppuraportin tiivistelmä Energiasiirtymää fossiilisista polttoaineista uusiutuviin energianlähteisiin pidetään laajasti välttämättömänä Pariisin ilmastosopimuksen ja Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi sekä YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda30:n tavoitteiden tukemiseksi. Koska siirtyminen jälkifossiiliseen aikaan ei ole ainoastaan tekninen vaan myös poliittinen, sosiaalinen ja kulttuurinen kysymys, energiasiirtymien ymmärtämiseksi tarvitaan humanistista tutkimusta. Esimerkiksi historiantutkimus voi tarjota pitkän aikavälin perspektiiviä osaksi ajankohtaista energiasiirtymää koskevaa yhteiskunnallista keskustelua. Koneen Säätiön vuosina 2019-2022 rahoittama väitöskirja Constructing the Energy Transition to Oil in Finland from the Late 1940s to the Early 1970s tuottaa uutta tietoa edellisestä suuren mittakaavan energiasiirtymästä öljylähteettömän Suomen tapauksen kautta. Työ tarkastelee energiasiirtymän aikana eduskunnassa pidettyjä öljyyn, öljyteknologioihin ja luonnonresurssin hyödyntämisen mahdollistavaan infrastruktuuriin liittyneitä puheenvuoroja ja poliittisia päätöksentekoprosesseja kylmän sodan ja ylirajaisen energiasiirtymän kontekstissa. Tutkimus sijoittuu poliittisen historian, taloushistorian ja ympäristöhistorian kentille. Teoreettisesti työ ammentaa sosioteknisten kuvitelmien (sociotechnical imaginaries) käsitteestä. Työn tutkimusaineisto koostuu Suomen valtiopäivien pöytäkirjoista, asiakirjoista ja liitteistä. Tutkimusmenetelmät ovat sisällönanalyysi ja historiantutkimukselle ominainen kontekstointi. Väitöskirjatutkimuksen mukaan kansanedustajat keskustelivat edellisen energiasiirtymän aikana laajasti erilaisista öljyyn liittyneistä teemoista kuten öljytuotteiden ja raakaöljyn maahantuonnista, kansallisen öljynjalostusteollisuuden perustamisen tarpeellisuudesta, öljylämmityksen mahdollisesta laajentamisesta, öljyntorjunnasta ja öljy-yhtiöiden tukemisesta lainarahalla. Lisäksi eduskunnassa käytiin keskusteluja ja tehtiin päätöksiä eri mittaluokkien investoinneista öljyjalosteilla käyviin ja voideltaviin kulkuneuvoihin sekä kyseisten kulkuneuvojen käyttöön kytkeytyvän infrastruktuurin ylläpitämiseen ja mahdolliseen laajentamiseen. Useat keskustelut eivät kuitenkaan olleet jännitteettömiä vaan aikalaistoimijat ottivat kantaa energiasiirtymää tukeneiden valintojen puolesta ja niitä vastaan. Kannanottojen sisältöjä voi selittää esimerkiksi toimijoiden puoluetaustojen ja verkostojen lisäksi aikalaisten kollektiivisella ymmärryksellä olemassa olevan todellisuuden luonteesta ja kyseiseen ymmärrykseen pohjautuvilla odotuksilla mahdollisista ja toivottavista energiatulevaisuuksista ja yhteisestä hyvästä. Esimerkiksi ympäristötietoisuuden kasvu ja geopoliittisessa tilanteessa tapahtuneet muutokset heijastuivat ulostuloihin. Työ edistää YK:n kestävän kehityksen tavoitteita 7. Edullista ja puhdasta energiaa ja 13. Ilmasto-tekoja tarjoamalla tietoa tämän päivän näkökulmasta kestämättömän energiasiirtymän toteuttamisen tavoista. Tutkimuksen suorituspaikat ovat Oulun yliopiston historian laitos (Suomi) ja KTH Royal Institute of Technology the Division of the History of Science, Technology and Society (Ruotsi). Monografiaväitöskirja julkaistaan vuonna 2024. Takaisin apurahalistaukseen