Dokumentaaristen valokuvaprojektien toteuttaminen

Hakemuksen tiivistelmä

Työskentelen dokumentaarisen kuvan ja valokuvataiteen parissa, taiteen ja yhteiskuntatieteiden rajapinnassa. Työskentelyni nojaa vahvasti niin dokumentaarisen kuvaamisen reunaehtoihin ja todellisuuden tarkasteluun, kuin myös taiteelliseen, sisäisiä maailmoja ja historioita heijastavaan ja paljastavaan ilmaisuun. Olen kuvajournalismin ammattilainen, mutta nyt metodinani olen ottanut askeleen taaksepäin päivän polttavien asioiden taltioinnista ja nopeasta prosessista. Työstän apurahakaudella kolmea projektia 1) Henkilökohtaisesta lähtevä projekti inkerinsuomalaisuudesta, jossa tutkin kadonnutta identiteetin osaa. Projektin metodina on ennakkoluuloton omakuvan, potrettikuvauksen, arkistomateriaalin ja maisemakuvauksen yhdistelmä, joiden avulla se käsittelee ylisukupolvisuuden, epigeneettisyyden, kadottamisen ja löytämisen teemoja. 2) Valokuvailmaisun kolonialistisia ilmaisuperinteitä tutkiva valokuvasarja pienestä kylästä. Projektin tavoitteena on dokumentaarista kuvausta käyttämällä ja problematisoimalla herättää keskustelua toiseuttavan katseen ilmentymistä nykyvalokuvauksessa. 3) Ihmisen ja suden suhdetta käsittelevä dokumentaarista lähestymistapaa käyttävä kokonaisuus. Susikysymyksestä on noussut symboli jakautuneille suomalaisten arvoille. Samalla tuntuu, että susi on lumonnut koko Suomen. Projekti katsoo kysymyksen eri puolia kysyen, mitä susi paljastaa ihmisluonnosta. Maailman tapahtumia välittävien valokuvien syklin nopeutuminen ja siitä seurannut kuvien viestien osoitteleva, kärjistävä ja helposti pureskeltava luonne kaipaavat rinnalleen pitkäjänteisesti ja hienovaraisesti maailmaa käsittelevää dokumentaarista valokuvaa, jotta esitettävien tarinoiden ja tuntemusten kenttä moniäänistyy. Minulle on tärkeää työskennellä vapaasti, pistäen oman tutkimukseni, todellisuuden moniulotteisuuden ja tarvittavan ajan etusijalle. Dokumentaarinen työni vaatii rohkeutta kurottaa tuntemattomaan, sekä rohkeutta todeta, kun olen päätynyt harhaan.