Dialogissa-sarjan kirjoittaminen ja taidekriitikkona työskentely

Dialogissa-sarjan keskiössä on taiteeseen sekä sen merkityksiin ja välineisiin syventyminen. Kuten aitoon dialogiin kuuluu, sen tavoitteena on yritys ymmärtää. Sana dialogi tulee kreikan sanoista dia (lävitse) ja logos (sanaksi, merkitys). Dialogi on siis merkitysten läpi kulkemista. Taiteesta keskusteltaessa ja kirjoittaessa olen jatkuvasti sellaisten asioiden äärellä, jotka eivät oikeastaan ole olemukseltaan sanallistettavissa, mutta joihin liittyy ehkä sitäkin enemmän merkitysten läpi kulkemista. EDIT-taidemediassa julkaistavan Dialogissa-juttusarjan kautta pyrin avaamaan ja avartamaan paitsi omaa ammattitaitoani taidekriitikkona myös taiteesta käytävää keskustelua haastattelemalla eri taidekentän toimijoita. Tulisiko taidekeskustelujen käsitellä enemmän taiteen tekemiseen tai esittämiseen liittyviä prosesseja? Vai koettaa määritellä sitä, mitä taiteen vapaudella tai poliittisuudella tarkoitetaan? Tai tuoda esiin instituutioiden roolia taiteesta käytävissä keskusteluissa? Olen kiinnostunut kuulemaan ja ymmärtämään myös erilaisten taidekentän toimijoiden suhdetta kieleen, taiteesta puhumiseen ja kirjoittamiseen. Siitä, miten heidän kirjoittamisensa nivoutuu muihin toimintoihin, kuten kuvan tekemiseen, lukemiseen, läsnäoloon, ajatteluun tai liikkeeseen? Sarjassa käsitellään myös kentän toimijoiden rooleja ja niiden kompleksisuutta: sitä, miten perinteiset, pysyvät toimenkuvat tai toimijaidentiteetit yhä enemmän liukuvat ja limittyvät. Ja onko tuo roolien sekoittuminen valittua ja vapaaehtoista vai ulkopuolelta tulevien erilaisten vaatimusten ja olosuhteiden pakottamaa? Dialogissa-sarjan ohella kirjoitan taidekritiikkiä, jonka toivon olevan ajankohtaista, mielenkiintoista, ajatuksella laadittua ja laadukasta. Haluan tarjota tuoreita näkökulmia, oivaltavia ajatuksia ja kaunista kieltä – mutta myös uskaltaa kokeilla rohkeammin, luodata ja oppia uusia tapoja kirjoittaa taiteesta. Myös tämä vaatii aikaa ja tilaa sekä ajattelulle että taiteen katsomiselle.

Dialogissa-sarjan keskiössä on taiteeseen sekä sen merkityksiin ja välineisiin syventyminen. Kuten aitoon dialogiin kuuluu, sen tavoitteena on yritys ymmärtää. Sana dialogi tulee kreikan sanoista dia (lävitse) ja logos (sanaksi, merkitys). Dialogi on siis merkitysten läpi kulkemista. Taiteesta keskusteltaessa ja kirjoittaessa olen jatkuvasti sellaisten asioiden äärellä, jotka eivät oikeastaan ole olemukseltaan sanallistettavissa, mutta joihin liittyy ehkä sitäkin enemmän merkitysten läpi kulkemista.

Kirjoitin työsuunnitelmassani haluavani avata ja avartaa paitsi omaa ammattitaitoani taidekriitikkona myös taiteesta käytävää keskustelua. Silti en arvannut, miten laajasti lopulta pääsisin Koneen Säätiön apurahan mahdollistamana seuraamaan ja osallistumaan keskusteluihin taiteesta, taiteilijoiden ammattimaisuudesta ja toimeentulosta sekä kulttuurialan rahoituksesta laajemmin. Mielestäni tavoilla, joilla taiteesta ja taiteen kentällä ammattimaisesti työskentelystä puhutaan ja kuinka sille annetaan arvoa, on suuri merkitys.

Työskentelyapurahan turvin minun oli mahdollista paneutua näihin keskusteluihin, taiteesta kirjoittamiseen, syventyä taiteeseen sekä sen merkityksiin ja välineisiin. Apurahalla olen kirjoittanut EDIT-taidemediaan lukuisia arvioita, artikkeleita, esseitä sekä haastatteluita.

Haastatteluiden kautta pyrin hahmottamaan erilaisten taidekentän toimijoiden työskentely- ja ilmaisutapoja, praktiikkaa ja prosesseja, mutta myös suhdetta kieleen, taiteesta puhumiseen ja kirjoittamiseen. Siitä, miten heidän kirjoittamisensa nivoutuu muihin toimintoihin, kuten kuvan tekemiseen, lukemiseen, läsnäoloon, ajatteluun tai liikkeeseen.