MMM Kousa Ilona

Demokratian mahdollisuudet ja katvealueet kuluttajayhteiskunnassa

Kaksivuotinen

Suomessa luottamus ja tyytyväisyys demokratiaan on kansainvälisesti verrattuna korkealla tasolla, mutta paradoksaalisesti kansalaiset kokevat poliittiset vaikutusmahdollisuutensa verrattain huonoiksi, äänestysaktiivisuus on heikkoa ja politiikkaan osallistuminen mielletään vaikeaksi. Demokratiavajeella voi olla kauaskantoisia seurauksia, sillä tutkimusten mukaan esimerkiksi ekologisen kestävyyskriisin vaatimat muutokset edellyttävät kansalaisten osallistumista ja hyväksyntää onnistuakseen. Kuluttaminen on tähänastisessa tutkimuksessa vähemmälle huomiolle jäänyt arkinen poliittisen vaikuttamisen muoto. Tutkimuksessani tarkastelen poliittista kuluttajuutta ja tutkin sen mahdollisuuksia toimia demokratian välineenä, jotta osallistamista olisi jatkossa mahdollista kehittää kansalaislähtöisempään suuntaan. Kuluttaminen on pitkään nähty ensisijaisesti hyvinvointivaltion taloudellisena veturina, mutta samalla se on yksi suurimmista ekologisen kriisin aiheuttajista. Kriisitietoisuuden lisääntymisen myötä kuluttaminen on noussut tärkeäksi poliittiseksi kysymykseksi. Esimerkiksi Suomen tämänhetkinen ilmastopoliittinen tavoite hiilineutraaliudesta vuoteen 2035 mennessä koskee laajasti kuluttajien arjen osa-alueita, kuten energiaa, liikennettä, asumista, jätehuoltoa ja ruokaa. Yksi tutkimuksen keskeisistä näkökulmista on yhdenvertaisuus, sillä poliittinen kuluttajuus koskee myös kansalaisia, jotka eivät ole poliittisesti aktiivisia perinteisillä tavoilla. Lisäksi kuluttajilla on hyvin erilaisia sosiaalisia, kulttuurisia ja taloudellisia resursseja käytettävissään. Tutkimusaineisto koostuu laajoista digitaalisista kuluttaja-aineistoista, kuten kansalaiskyselyistä ja sosiaalisen median keskusteluista. Aineiston suuren koon vuoksi käytän analysointiin automaattisen tekstianalyysin ja laadullisten menetelmien yhdistelmää, mikä mahdollistaa sekä suurten tietomassojen kattavan analyysin että ilmiön syvällisen ymmärtämisen.