filosofian tohtori Kallio Lauri

Berliinin Filosofinen Seura ja myöhäisen saksalaisen idealismin suuntaus filosofiassa

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Yksivuotinen

Filosofian historian alaan lukeutuvan tutkimuksen aiheena on Berliinin Filosofisen Seuran (Philosophische Gesellschaft zu Berlin) piirissä syntynyt filosofinen ajattelu. Seuran vuodesta 1860 julkaisemassa Der Gedanke –lehdessä ilmestyneet artikkelit ovat tutkimuksen päälähteet. Seuraa tarkastellaan tutkimuksessa myöhäisen saksalaisen idealismin (Late German Idealism; 1840–80) viitekehyksessä. Se viittaa saksalaisen idealismin (1780–1830) 1830-luvun kriisin vanavedessä syntyneeseen idealistiseen filosofiaan Saksassa ja muualla Euroopassa. Monet myöhäisidealistit – kuten F.A. Trendelenburg (1802–72) ja H. Lotze (1817–81) – olivat aikanaan hyvin vaikutusvaltaisia, mutta heidän työnsä painui unholaan 1900-luvun alussa. Myöhäisidealisteja yhdisti pyrkimys idealistisen filosofian pelastamiseen G.W.F. Hegelin (1770–1831) filosofian menetettyä valta-asemansa. Heidän tärkein tavoitteensa oli filosofisen idealismin ja modernin luonnontieteen suhteen uudelleenmäärittely. Myöhäisidealistit puolustivat myös filosofian asemaa tieteenalana. Se oli asetettu kyseenalaiseksi suosiotaan kasvattaneen materialismin piirissä. Niin sanottu "filosofian identiteettikriisi" vaikutti myös ratkaisevasti 1860-luvulla muodostuvaan uuskantilaisuuteen, joka seuraavina vuosikymmeninä syrjäytti myöhäisidealismin Saksassa. Esimerkiksi Suomessa ja Norjassa myöhäisidealismi säilytti asemansa pidempään. Myöhäistä saksalaista idealismia on tutkittu vain vähän. Erityisesti oman hankkeeni keskiössä olevan 1860-luvulla ilmestyneen Der Gedanke –lehden sisältöä on tarkasteltu vain satunnaisesti. Ainoa yksinomaan lehteä tarkasteleva teos keskittyy saksalais-italialaisiin suhteisiin taiteen ja tieteen aloilla. Tutkimushanke tarkastelee saksalaisten ohella erityisesti pohjoismaalaisten lehdessä julkaisemia artikkeleita. Tutkimushanke koostuu kuuden vertaisarvioidun artikkelin ja kokoomateoksen julkaisusta. Koneen Säätiön apuraha mahdollistaa kolmen artikkelin ja kokoomateoksen johdannon kirjoittamisen.