Aikalaisarkeologinen näkökulma hyvinvointiyhteiskunnan eriarvoisuuteen: Oulun Vaakunakylä ja sen asukasyhteisöt ajalla 1947-2025

Hankkeemme tarkastelee yhteiskunnallista eriarvoisuutta ja hyvinvointia aikalaisarkeologisesta näkökulmasta. Tutkimuksen keskiössä ovat Oulun Hietasaaren Vaakunakylän asukasyhteisöt sotien jälkeisellä ajalla. Tutkimme alueelta talletetun arkeologisen materiaalin kautta työväenluokkaisen ja sosiaalisesti heikommassa asemassa olleiden asukkaiden arkea sekä sitä, miten yhteiskunnan eriarvoistavat rakenteet tulivat esille heidän jokapäiväisessä elämässään. Yhdistämme arkeologisesta aineistosta analysoituun tietoon haastatteluin kerättyä muistitietoa Vaakunakylän alueesta ja sen asukkaista. Tutkimuksen lopputuloksena tuotamme moniäänisen näkemyksen Vaakunakylän asukasyhteisöjen elämästä ja tarkastelemme sitä kriittisesti osana suomalaista hyvinvointivaltiota. Tutkimus muodostuu kolmen ydinkysymyksen ympärille: 1) Millaista oli arki jälleenrakennuskaudella? 2) Miten yhteiskunnallinen hyvinvointi ja tasa-arvo näkyy arkeologisessa aineistossa? Kolmas tutkimuskysymys ”Miten arkeologinen tieto toimii yhdessä taiteen kanssa?” liittyy tutkimuksen yhteydessä toteutettavaan taideteokseen, jossa Vaakunakylän historia konkretisoituu kuvataiteen kautta kaupunkimaisemaan. Taideteoksen inspiraationa on Puutalo Oy, joka valmisti Vaakunakylän parakit, ja jolla on ollut merkittävä osuus Vaakunakylän historiassa ja elinkaaressa. Taideteos muistuttaa fragmentin tavalla alueen kadonneesta rakennusperinnöstä. Projektissamme on painotettu vahvasti tieteen popularisointia ja yhteyksiä paikallisyhteisöön. Tutkimuksellemme tuo näkyvyyttä myös sen linkittyminen Oulun vuoden 2026 kulttuuripääkaupunkihankkeeseen sekä Oulun vuoden 2025 asuntomessuhankkeeseen.