Kysyimme apurahansaajiltamme, millä tavoin pandemiatilanne vaikuttaa heidän apurahatyöskentelyynsä. Negatiivisten seurausten lisäksi kriisi nähdään yhteisöllisyyttä lisäävänä tekijänä ja mahdollisuutena muuttaa käytäntöjä kestävän kehityksen kannalta suotuisammiksi.

Kysyimme 23.4.­–3.5. apurahansaajillemme suunnatussa kyselyssä koronapandemian vaikutuksista apurahatyöhön ja sitä, miten Koneen Säätiö voisi auttaa apurahansaajiaan tässä tilanteessa. Vastauksia saimme 70 apurahansaajaltamme, sekä tieteen että taiteen puolelta.

Muutosten kevät ja vaikutukset apurahatyöskentelyyn

Lastenhoito, etäkoulu sekä laskenut työteho hidastavat suunnitelmien toteuttamista. Vastauksissa nähdään, että säätiön rahoituksen joustavuus on mahdollistanut työn suunnittelua siten, että monen apurahansaajan työskentely on ollut mahdollista. Henkisen ja vertaistuen lisäksi kaivataan kuitenkin myös varmuutta rahoituksen jatkumisesta. Vastauksissa ilmeneekin toive jatkoapurahasta, jolla kompensoitaisiin korona-ajan menetyksiä. Lyhytaikaisen tuen lisäksi toivotaan edelleen pitkäjänteisen työskentelyn tukemista tieteen ja taiteen saralla.

Työajan vähentyminen on monen kohdalla realismia. Työaikaa on mennyt sellaiseen, joka ei ollut suunnitelmissa. Kuten eräs vastaaja kertoo, työsuunnitelmassa ajankäyttö on laskettu normaalin työajan ja normaalien psyykkisten resurssien mukaan. Moni on joutunut keskittymään vain välttämättömään, suunnittelun ja kehitystyön jäädessä hamaan tulevaisuuteen. Matkojen, esitysten ja kenttätöiden peruuntuminen on uutta arkipäivää. Vaikka tilanne mahdollisesti helpottaa syksyllä, pidetään epävarmaan tulevaisuuteen varautumista vaikeana. Työryhmässä tulevan suunnittelu on haastavaa, koska monella on projektitöitä. Arkistojen, kirjastojen ja harjoituspaikkojen kiinniolo vaikuttaa väistämättä projektien etenemiseen.

Pandemian vaikutus tulonmenetyksiin vaihtelee hankkeesta toiseen. Arviot tulojen menetyksestä vaihtelevat nollasta eurosta tuhansiin tai kymmeniin tuhansiin euroihin. Tilanteen pitkittymisen nähdään vaikeuttavan asioiden suunnittelua: koska voi jälleen tehdä työtä, jossa on kohdattava ihmisiä? Milloin voi järjestää tapahtumia tai konsertteja, ja millä ehdoilla? Minkälainen maailma on syksyllä, ja miten siihen voi varautua? Tieteentekijöiden vastauksissa nähdään epävarmuus siitä, miten tilanne vaikuttaa urakehitykseen. Tutkimussuunnitelmat ovat muuttuneet, ja tutkijoilla voi olla huoli hankkeiden läpi viemisestä.

Toiveena tukea ja jatkuvuutta

Kysymykseen säätiön keinoista apurahansaajien auttamiseksi saimme monenlaisia konkreettisia ehdotuksia. Vastauksissa korostuu tarve saada jatkaa hanketta hieman suunniteltua pidempään. Joustavaa suhtautumista toivotaan myös jatkossa: moni apurahansaaja toivoo säätiöltä myötämielisyyttä siihen, että työsuunnitelmat tulevat muuttumaan. Kuten aiemmassa kyselyssä, parhaimpana auttamistapana pidetään lisärahoituksen tai viimeistelyapurahan tarjoamista mahdollisimman kevyenä hakuna toteuttaen. Merkittävänä ja huomionarvoisena seikkana pidämme sitä, että taloudellisen tuen lisäksi kaivataan henkistä tukea – niin vertaiselta kuin ammattilaiselta. Uusi tilanne ja sekoittuneet suunnitelmat ovat vaikuttaneet jokaisen suunnitelmiin, tavalla tai toisella. Monella sopeutumista on vaatinut myös lasten hoitoon ja koulunkäyntiin liittyvät eritysjärjestelyt, ja huoli läheisistä painaa.

Tilanteesta huolimatta vastauksissa nähdään myös positiivisia vaikutuksia: ”Kukaan ei ole luistanut kokouksista ja minusta tuntuu, että ryhmähenki on vain parantunut.” Esittävää työtä tekevien vastauksissa näkyy toive siitä, että kuluttajat ymmärtäisivät jatkossa paremmin taiteen arvon ja yhteiskunnallisen merkityksen. Kriisin positiivisena seurauksena pidetään lentomatkustamisen vähenemistä tulevaisuudessa. Myös tukea arkipäivän digiloikkaan kaivataan: jos työni on siirtynyt verkkoon, kuinka striimaan tai levitän sen ammattimaisesti? Vastauksissa toistuu (edes virtuaalisen) olkapään tarve kovina aikoina: moni kaipaa vertaistukea ja vahvistusta siihen, että tilanteessa on sallittua tehdä se, mihin näissä olosuhteissa kykenee. Usea apurahansaaja toivoo vertaistukea ja -piirejä poikkeusaikana.

Koneen Säätiö suhtautuu myötätuntoisesti muutoksiin hankkeissa. Muistutuksena: käyttöaikaa lisätään pandemiasta kärsineille hankkeille 12 kuukautta. Pyydämme kuitenkin ilmoittamaan pandemian seurauksena muuttuneista suunnitelmista ja mahdollisesta käyttöajan lisäämisen tarpeesta säätiöön. Syksyn haussa myönnämme lisärahoitusta säätiön tukemille hankkeille. Tiedotamme asiasta pian lisää. Säätiössä alamme myös pohtia mahdollisia keinoja vertaistuen järjestämiseksi. Otamme mielellämme ideoitanne vastaan.