Taidelähtöiset menetelmät ryhmien välisten suhteiden tutkimuksessa ja edistämisessä

Ryhmien välisiä suhteita ja paikallisia kohtaamisia – Maahanmuuttajataustaisten ja suomalaisten nuorten mielikuvia toisistaan, elämästään ja tulevaisuudestaan monikulttuurisessa Savossa -tutkimushankkeessa tarkastellaan ryhmien välisiä suhteita taidelähtöisin menetelmin. Tämä Koneen Säätiön rahoittama hanke pureutuu ryhmien välisten suhteiden perustavanlaatuisiin kysymyksiin pyrkien samalla edistämään kohtaamista eri kulttuuritaustoista tulevien nuorten välillä sekä laajentamaan tutkimusta myös tiedeyhteisön ulkopuolelle.

Keväällä 2024 alkaneen peruskorjauksen vuoksi Kuopion yliopistollisen sairaalan D-rakennuksen käytävillä vallitsee viikonloppuisin lähes unenomainen tunnelma. Tavanomainen sairaalatoiminta on painotettu sairaala-alueen muihin rakennuksiin ja käytävillä liikkuu vain yksittäisiä potilaskuljetuksia ja henkilökunnan jäseniä.

Helmikuisena viikonloppuna rakennuksen porrasaulan täyttivät kuitenkin ripeät askeleet, suojahaalarien kahina sekä iloinen puheensorina. Äänestä vastasivat nuoret, jotka ovat ottaneet osaa Koneen Säätiön rahoittamaan Itä-Suomen yliopiston tutkimushankkeeseen ”Ryhmien välisiä suhteita ja paikallisia kohtaamisia – Maahanmuuttajataustaisten ja suomalaisten nuorten mielikuvia toisistaan, elämästään ja tulevaisuudestaan monikulttuurisessa Savossa”. Tutkimushankkeen tavoitteena on tarkastella Ukrainasta ja Lähi-idästä Savoon muuttaneiden nuorten ja Savossa asuvien suomalaisten nuorten keskinäisiä suhteita taidelähtöisin tutkimusmenetelmin. Hankkeen keskiössä ovat taidetyöpajat, joihin osallistui Ukrainasta ja Lähi-idästä Suomeen muuttaneita sekä suomalaisia 13-19-vuotiaita nuoria Pohjois-Savon alueelta vuosien 2023 ja 2024 aikana. Taidetyöpajoista saatujen kokemusten ja nuorten osallistujien aktiivisuuden innoittamana hankkeessa järjestettiin ylimääräinen viikonlopputapaaminen helmikuussa 2024, jonka tavoitteena oli elävöittää Kuopion yliopistollisen sairaalan porrasaulan valkeita seiniä värikkäin seinämaalauksin. Seinämaalausten aiheena oli ”Kohtaaminen”.

Taidelähtöiset menetelmät tutkimuksessa

Taidelähtöisillä menetelmillä viitataan tutkimukseen, jossa hyödynnetään taiteelle ominaisia luovuuden periaatteita aineistonkeruussa, analyysissa ja/tai tulosten julkaisussa (Jones & Leavy, 2014). Taidelähtöisten menetelmien eduiksi on nähty, että ne madaltavat tutkijoiden ja osallistujien välistä hierarkiaa, vähentävät kielitaidon tuomia rajoitteita ja mahdollistavat myös vaikeasti sanoitettavien kokemusten esille tuomista tutkimuksissa (Leavy, 2018; Martikainen, 2022). Näistä syistä taidelähtöisiä menetelmiä onkin hyödynnetty ennen kaikkea osallistuvan tutkimuksen kentällä, jonka tavoitteena on toteuttaa tutkimusta yhteistyössä tutkijoiden ja tutkimukseen osallistuvien ihmisten, ryhmien tai yhteisöjen kanssa (Seppälä, Sarantou & Miettinen, 2021).

Tutkimushankkeen nuoret osallistuivat yhteensä kolmeen taidetyöpajaan, joissa he tarkastelivat eri kulttuuritaustoista tulevien nuorten välisiä kohtaamisia, elämää monikulttuurisessa Savossa sekä näkemyksiään tulevaisuudestaan. Työpajoissa nuoret käsittelivät teemoja esimerkiksi valokuvaten, piirtäen ja maalaten sekä teoksista keskustellen ja kirjoittaen. Taidetyöpajoissa tuotettu visuaalinen ja verbaalinen aineisto toimivat tutkimuksen aineistona lisäten ymmärrystä ryhmien välisistä suhteista sekä nuorten kokemuksista monikulttuurisuudesta.

Taide tuo yhteen

Tutkimushankkeessa toteutetut taidetyöpajat toimivat paitsi keinona tutkimusaineiston tuottamiselle, myös eri kulttuuritaustoista tulevien nuorten sekä nuorten ja tutkijoiden kohtaamispaikkoina. Työpajoissa nuoria ohjattiin työskentelemään ryhmissä erilaisten visuaalisten teosten toteuttamisessa. Huomattavaa nuorten kohtaamisen kannalta oli se, etteivät kaikki heistä puhuneet samaa kieltä, vaan yhteisten päämäärien saavuttamiseksi nuoret turvautuivat nonverbaaliin viestintään, neuvotteluun taiteen keinoin ja erilaisiin käännössovelluksiin kommunikoidessaan toistensa kanssa. Seuratessa nuorten työskentelyä taidetyöpajojen aikana saattoi nähdä, miten eri kieliä puhuvat nuoret alkoivat yhä enenevissä määrin ottaa kontaktia toisiinsa myös yli kielirajojen. Toivomme, että tämänkaltainen rohkeus kohdata ihmisiä yli kieli- ja kulttuurirajojen säilyy osana nuorten elämää myös työpajojen ulkopuolella.

Yksi tutkimushankkeen keskeisistä tavoitteista on ollut tukea nuorten omaa toimijuutta tarjoamalla heille mahdollisuuksia tunnistaa ja tiedostaa omia vaikutusmahdollisuuksiaan. Tämän vuoksi nuorille on tarjottu mahdollisuuksia ottaa aktiivisesti osaa hankkeen toteutukseen sen eri vaiheissa. Nuorten toiveista kummuten hankkeessa onkin järjestetty yhteistä toimintaa enemmän, kuin alkuperäisessä hankesuunnitelmassa oli tarkoitus. Helmikuussa toteutettu seinämaalausprojekti toimii tästä oivana esimerkkinä, sillä idea siihen syntyi nuorilta itseltään. Tutkimushankkeeseen osallistuneet nuoret toimivat aktiivisesti mukana seinämaalauksen ideoinnissa, suunnittelussa ja toteutuksessa.

Tutkimus astuu ulos yliopistosta

Yksi tutkimushankkeen tavoitteista on saavuttaa yleisöä myös perinteisen akateemisen kentän ulkopuolelta. Tämän mahdollistamiseksi hanke astuu ihan konkreettisestikin ulos yliopiston kampusalueelta ja tuo taidetyöpajoissa tuotettuja teoksia nähtäville myös laajemmalle yleisölle. Kokoamme taidetyöpajoissa tuotetuista teoksista näyttelyn yhteistyössä Kuopion museon kanssa lokakuussa 2024. Koostamme teoksista myös kolme virtuaalinäyttelyä, jotka ovat nähtävissä hankkeen nettisivuilla toukokuusta 2024 huhtikuuhun 2025.

Näyttelyvierailla on myös mahdollisuus kommentoida näyttelyiden teoksia ja pohtia niiden herättämiä kokemuksia ja ajatuksia. Toiveenamme on, että nuorten tekemät teokset herättelevät vastaanottajissa monenlaisia ajatuksia ja saavat heidät pohtimaan myös omia kokemuksiaan ryhmienvälisistä kohtaamisista.

Mainitut lähteet

Jones, K., & Leavy, P. (2014). A conversation between Kip Jones and Patricia Leavy: Arts-based research, performative social science and working on the margins. The Qualitative Report, 19(38), 1–7.

Leavy, P. (2018). Introduction to arts-based research. Teoksessa P. Leavy (Toim.), Handbook of arts-based research methods (s. 3–21). The Guilford.

Martikainen, J. (2022). Osallistuva taidelähtöinen tutkimus aktiivisen kansalaisuuden rakentajana ja vahvistajana. Aikuiskasvatus, 42(1), 67–73.

Seppälä, T., Sarantou, M., & Miettinen, S. (2021). Introduction: Arts-based methods for decolonising participatory research. Teoksessa T. Seppälä, M. Sarantou & S. Miettinen (Toim.), Arts-Based Methods for Decolonising Participatory Research (s. 1–18). Routledge.