Kainuun metsäkiistat

Hakemuksen tiivistelmä

Kainuun metsäkiistat -dokumenttiteatteriprojekti tutkii metsäsuhdetta sekä metsätalouden ja luonnon muiden arvojen intressiristiriitaa. Esityksen idea iti vuonna 2018, kun Metsähallituksen ja ympäristöjärjestöjen välille käynnistyi sovitteluprosessi ennaltaehkäisemään metsäkiistojen kärjistymistä alueella. Kainuun metsäkiistat -projektin tavoitteena on haastatteluihin pohjaavan dokumenttiteatterin keinoin avata metsäpolitiikkaa, metsäkiistojen taustoja sekä metsäkeskustelua koskettamaan lajempaa yhteisöä Kainuun "metsämaakunnassa", jossa Metsähallitus hallinnoi noin 42 % metsien pinta-alasta. Maakunnallinen aihe heijastelee laajemmin Suomea ja koko maailmaa koskevia luonnonvarojen käytön ja valtioiden vastuun kysymyksiä. Aiheeseen pureudutaan tutkimustiedon, haastattelujen, metsäkiistakohteiden ja paikallisten asukkaiden kokemuksien kautta. Esityksen käsikirjoitus muodostuu projektia varten tehdyistä haastatteluista, joissa kuullaan mm. biologeja, aktivisteja, Metsähallitusta, tutkijoita, metsänomistajia sekä metsä-, ja luontoalan yrittäjiä. Projekti kysyy: mikä on metsä? Kokemuksemme metsästä ajaa meidät eri toimiin, saa omistautumaan aktivimismille, kannattamaan tehometsätaloutta, tai seuraamaan hiljaa lähiympäristön ja metsäluonnon nopeaa muutosta. Luontokato, ilmastonmuutos ja yhteiskuntien kriisit haastavat niin metsien käytön kuin metsäsuhteemme. Tarvitsemme nopeasti uudenlaista kohtaamista, ajattelua ja toimia metsäluonnon äärellä. Projekti haluaa tarjota osallistumisen mahdollisuuksia jokaiselle metsäluonnosta kiinnostuneelle.

Vaara-kollektiivin Kainuun metsäkiistat dokumenttiteatteriprojekti syntyi tarpeesta ymmärtää metsäkiistojen taustoja, ihmisiä konfliktien takana, sekä niitä ekosysteemejä ja eliöyhteisöjä, joiden elämästä ja kuolemasta kiistoissa on kysymys. Elsa Lankisen käsikirjoittama ja ohjaama “Kainuun metsäkiistat -dokumenttiteatteria katoavilta salomailta” (kantaesitys 20.4.2024 Kajaanissa) istuu Metsähallituksen ja ympäristöjärjestöjen kanssa neuvottelupöytään, kulkee aktivistien mukana hakkuutyömailla ja kuuntelee paikallisia metsänomistajia. Esityksen käsikirjoitus koostuu haastatteluista, joissa kuullaan biologeja, metsäaktivisteja, valtion metsien hoidosta vastaavaa Metsähallitusta, tutkijoita ja metsänomistajia. Esiintyjät toistavat haastatteluotteet sanasanaisesti. Moniäänisyys aiheeseen syntyy juuri dokumentaarisen muodon kautta.

Projektin taiteilijoiden paikallinen sitoutuminen ja pitkäjänteinen dokumentaarinen taustatyö aiheen parissa ovat mahdollistaneet yhteiskunnallisesti osallistuvan sekä taiteellisesti syventyvän prosessin. Kainuu on metsämaakunta, jonka metsistä 44,5% omistaa valtio. Se mitä tapahtuu Kainuun metsissä heijastaa laajemmin yhteiskuntamme metsäsuhdetta ja koko maailmaa ravistelevaa valtioiden vastuun ja luonnonvarojen käytön kysymyksiä. Kainuun metsäkiistat prosessissa taiteen tekeminen ja vaikuttamistyö ovat nivoutuneet tiiviisti yhteen. Esitysten yhteydessä on järjestetty keskustelutilaisuuksia, luontokartoitusta, retkiä kiistakohteille sekä kansalaisvaikuttamiseen liittyviä koulutuksia. Tapahtumiin on osallistunut paikallisia asukkaita, järjestöjä, tutkijoita, aktivisteja, Metsänhoitoyhdistysten toimijoita ja Metsäteollisuus Ry:n edustus.

Projektin kokemusten perusteella dokumentaaris-aktvistisella työotteella ja esittävällä taiteella voi olla paikallista muutosvoimaa. Taiteen äärellä on mahdollista kokoontua yhteen ilman konsensushakuisuutta, kuunnella kunnioittaen, sekä etsiä erilaisia osallistumisen tapoja.