Apurahat ja residenssipaikat

Tiede

Empatia teknologisoituvassa vanhushoivatyössä

Tutkimuksessa syvennetään ymmärrystä siitä, miten empatia ja hyvä hoiva toteutuvat ikääntyneiden palveluissa. Tutkimuksessa analysoidaan kotikäyntejä tekevien, etähoivaa tekevien ja tehostetussa palveluasumisessa työskentelevien hoitajien käsityksiä ja asiakasvuorovaikutustilanteita. Tutkimus syventää ymmärrystä siitä, millaisissa teknologian rajaamissa olosuhteissa vanhusten hoivaa nykyisin tuotetaan ja miten empaattinen kohtaaminen asiakkaiden kanssa hoitajan työssä rakentuu. Se avaa hoivassa tapahtuvan vuorovaikutuksen eksplisiittiset ja implisiittiset sosiaaliset kaavat, joilla hoitajat ja asiakkaat asemoivat itsensä ja toimivat suhteessa toisiinsa sekä teknologiaan. Tutkimusaihe on ajankohtainen digitalisoituvassa yhteiskunnassa, koska siinä on kyse ihmisenä olemisen arvokkaimman ytimen, haavoittuvassa tilanteessa olevan ihmisen kohtelemisesta työn arjen käytäntöjen tasolla. Tutkimus liittyy myös kysymykseen hyvinvoinnin olemuksesta sosiaalisena, ihmisten välisissä suhteissa kehittyvänä ilmiönä. Millaista vanhushoivatyötä halutaan ja on mahdollista tehdä tulevaisuudessa? Kohdellaanko asiakkaita potilaina, joiden tarpeiden tyydytys optimoidaan vai hyvää elämää elävinä ihmisinä oman elämänhistoriansa jatkumossa? Teoriakehyksinä käytetään empatian tutkimusta hoitajan työkäytännöissä, sosiaalipsykologista positiointiteoriaa, teknologian käytön jäsentämistä sosiomateriaalisena käytäntönä sekä ihmisen toimijuuden ja digitoimijuuden käsitettä digitalisoituvassa hoivassa. Tutkimuksessa analysoidaan päättyneessä hankkeessa, neljässä tutkimuskohteessa vuosina 2021-2022 hoitajien arjesta jo kerättyä ainutlaatuista haastattelu-, havainnointi- ja työtilanteiden reflektioaineistoa. Tuloksena syntyy neljä tieteellistä vertaisarvioitua julkaisua hoiva-alan, työelämätutkimuksen ja teknologian tutkimuksen sosiaalitieteellisiin kansainvälisiin lehtiin.

Tutkimuksessa syvennettiin ymmärrystä siitä, miten empatia ja hyvä hoiva toteutuvat ikääntyneiden palveluissa hoivatyön teknologisoituessa voimakkaasti. Tutkimuksessa analysoitiin neljässä tutkimuskohteessa vuosina 2021-2022 hoitajien arjesta jo kerättyä ainutlaatuista haastattelu-, havainnointi- ja työtilanteiden reflektioaineistoa. Iäkkäiden asiakkaiden hyvinvoinnin sekä hoitajien työn mielekkyyden nähtiin syntyvän erityisesti ihmisten kohtaamisissa syntyvän yhteyden ja empatian kokemisen kautta. Tutkimus syvensi ymmärrystä siitä, kuinka teknologian rajaamat olosuhteet vaikuttavat hoivatyön laatuun, toisaalta sitä tehostavasti, mutta toisaalta vieden huomion terveydenhoidollisten suoritteiden tekemiseen. Tutkimuksen analyysit tuovat esiin erilaisia toimijuuksia sen suhteen, kuinka hoitajat toimivat suhteessa teknologian käyttöön samalla pyrkien tuottamaan hyvää hoivaa. Osa hoitajista näkee hoivan teknologisoitumisen myönteisenä asiana ja auttaa asiakkaiden oman teknologian käytössä. Osa hoitajista on turhautunut teknologian käytön hallitsevuuteen työssään. Hoitajien kohtaaminen empaattisella tavalla iäkkäiden asiakkaidensa kanssa riippuu monesta tilanteeseen liittyvästä seikasta, kuten hoitajan kuormituksesta, kiireen tunteesta, ja siitä tunteeko hän asiakasta ennestään. Empatia on olemukseltaan vastavuoroinen ilmiö, joten sen syntyminen riippuu myös asiakkaan valmiudesta luoda tasavertainen suhde hoitajan kanssa. Tuloksena syntyi neljä tieteellistä artikkelikäsikirjoitusta hoiva-alan, työelämätutkimuksen ja teknologian tutkimuksen sosiaalitieteellisiin kansainvälisiin lehtiin. Raportointikauden loppuun mennessä yksi artikkeli on julkaistu, kaksi artikkelia on vertaisarviointiprosessissa ja yksi lähetetään lehteen elokuussa 2024. Tutkimustuloksista on keskusteltu työelämäareenoilla, kuten WORK-konferenssissa, Turussa keväällä 2023 sekä vanhushoiva-alan pohjoismaisessa verkostotapaamisessa Jyväskylässä keväällä 2024.

Takaisin apurahalistaukseen