Apurahat ja residenssipaikat

Tiede

Maailmanparantajan pihakirja

Ilmastonmuutoksen ja lajikadon vaikutukset näyttäytyvät vuosi vuodelta yhä selvemmin. Ympäristöongelmia pyritään suitsimaan sopimuksin ja säädöksin, mutta muutos on hidasta ja valtion ohjaus tuntuu riittämättömältä. Onneksi kansalaisilla on vahva halu osallistua konkreettiseen ympäristötyöhön. Tämä ilmenee Suomessa mm. alati kasvavana puutarhainnostuksena. Kotipuutarhureiden ja 1.75 miljoonan pihamaan joukkovoimaa ei kuitenkaan toistaiseksi ole hyödynnetty ympäristönmuutosten torjunnassa, vaikka pihamaiden ympäristövaikutukset on todettu merkittäviksi, niin hyvässä kuin pahassa. Oikeat hoito- ja muokkaustoimenpiteet parantavat hiilen sidontaa ja monimuotoisuutta, mutta epäedulliset toimenpiteet lisäävät hiilidioksidi- ja ravinnepäästöjä sekä kaventavat lajikirjoa. Harrastajilta vaaditaan siis huomattavaa ekologista tietotaitoa, jotta kotipihojen potentiaali voidaan liittää osaksi konkreettista ympäristötyötä. Tuore tutkimustieto ei myöskään aina saavuta loppukäyttäjiä, koska tutkimusten mukaan tiedon puute johtaa usein luonnon kannalta epäedullisiin edesottamuksiin puutarhassa. Hankkeen tavoitteena on innostaa ja opastaa harrastajia tekemään ilmastonmuutosta ja lajikatoa hidastavia toimenpiteitä. Maailmanparantajan pihakirjassa (työnimi) lähestytään kotipihan ilmiöitä sekä tutkijan, että intohimoisen puutarhaharrastajan näkökulmasta, yhdistäen selkokielisesti ympäristötieteen teoriaa käytännössä koettuun. Kestävä maankäyttö on yksi tärkeimmistä keinoista vähentää ympäristöongelmia. Siksi kirjaan sisältyy laajan kirjallisuuskatsauksen lisäksi myös kyselytutkimuksen anti, jossa kartoitetaan erään asuinalueen asukkaiden halukkuutta soveltaa ympäristön kannalta edullisia toimenpiteitä pihoillaan. Kyselyssä selvitetään myös, miten kiihtyviin ympäristömuutoksiin liittyvät kysymykset huomioidaan maankäytön suunnittelusta vastaavan, eli kunnan toimesta, esimerkiksi asukkaiden osallistumismenettelyiden yhteydessä. Kirjassa on mukana vahva yhteiskunnallinen ulottuvuus.

Asuinrakentamisesta johtuva maankäyttö lisää merkittävästi luontokatoa ja vähentää hiilinieluja. Vaikka pientaloalueet ovat kerrostaloalueita vehreämpiä, ovat pientalojenkin pihojen ympäristövaikutukset tutkimuksen mukaan useimmiten negatiivisia. Syy tähän löytyy pääasiassa pihojen epäekologisesta tilasuunnittelusta, kasvivalinnoista ja hoitotoimenpiteistä. Nykyään entistä useampi haluaa kuitenkin asua pientalossa. Valistamalla ja innostamalla oikeanlaiseen pihanlaittoon ja puutarhailuun olisi mahdollista muuttaa pientalojen pihamaat ongelman aiheuttajasta osaksi ongelman ratkaisua. Jotta tuore pihaekologinen tutkimustieto saavuttaisi loppukäyttäjät, on tavoitteenani ollut kirjoittaa kirja, joka innostaa ja opastaa pihoillaan puuhastelevia edistämään hiilensidontaa ja monimuotoisuutta edistäviä toimenpiteitä.

Hanke on pääpiirteittäin edennyt suunnitelmien mukaisesti, joskin aikataulusuunnitelmani on osoittautunut aivan liian optimistiseksi. Alkuperäisen suunnitelman mukaan hanke oli tarkoitus saattaa loppuun vuodessa, josta jälkimmäiset kuusi kuukautta Koneen säätiön työskentelyapurahan turvin. Aikataulua on venyttänyt ensimmäisen ja jälkimmäisen puolivuotiskauden välissä pitämäni tauko, joka oli välttämätön tutkimustyöhöni liittyvien artikkelien valmistelua ja julkaisemista varten. Lisäksi olin selvästi yliarvioinut sekä kirjoitustaitoni että -nopeuteni. Vaikka olen tottunut omien tutkimustulosteni ripeään raportointiin, on tieteen taivuttaminen sujuvaan suomenkieleen välillä yllättävän vaikeaa.

Luotettavan lähdekirjallisuuden löytäminen on myös vienyt reilusti enemmän aikaa, kuin olin suunnitellut. Hankkeen aikana on käynyt selväksi, että pientalojen pihojen ympäristövaikutusten tutkimusta on toistaiseksi tehty hämmästyttävän vähän, joten kirjallisuuden etsiminen on ollut haasteellista. Pihaekologian tutkimus on tosin lisääntynyt viime vuosina, mutta suuri osa siitä on tehty meidän ilmastoamme huomattavasti lämpimämmillä leveysasteilla, joten tulosten soveltaminen meidän oloihimme ei aina ole itsestään selvää. Kotimaisessa tutkimuksessa on tämän suhteen tunnistettavissa suuria puutteita.

Eniten kirjan valmistumista on kuitenkin viivästyttänyt se, että ”mopo lähti käsistä”, ts. kirjan aihepiiri on sekä laajentunut että syventynyt siitä, mikä oli alkuperäinen suunnitelma. Uuden suunnitelman mukaan kirjan käsikirjoituksen on tarkoitus olla taittovalmis vuodenvaihteen jälkeen. Olen myös ollut yhteydessä eri kustantajiin ja tiedustellut kirjan sopivuutta heidän kustannusohjelmiinsa.

Takaisin apurahalistaukseen