Apurahat ja residenssipaikat

Tiede ja taide

Tehtaiden piiput kulttuuriperintönä ja identiteetin rakentajina – tieteellis-taiteellinen hanke teollisesta kulttuuriperinnöstä

Tässä tutkimuksessa tarkastelemme tehtaiden piippujen elinkaarta osana nykypäivän kulttuuriperintöä. Teollisuuskohteiden jäädessä rakennemuutosten takia autioiksi, tehtaiden piiput nähdään usein turvallisuusriskinä, mikä on johtanut monien piippujen purkamiseen. Tehdasyhteisöjen kukoistaessa piiput ovat kuitenkin olleet yhteisön konkreettisia maamerkkejä ja symboleja elinvoimalle ja vakaudelle. Tutkimushankkeessa tarkastelemme tehtaiden piippujen elinkaarta uudesta näkökulmasta: osana nykypäivän kulttuuriperintöä sekä resurssina paikalliselle identiteetille. Piippukohteita hyödyntäen osallistumme kulttuuriperintökeskusteluun neljästä eri lähtökohdasta: 1) osallistavuus: tarjoamme paikkakuntalaisille mahdollisuuden osallistua tiedontuottamiseen interaktiivisen karttasovelluksen avulla, 2) yhteisöllisyys: tarkastelemme ensisijassa paikallisten ihmisten muistoja ja merkityksenantoja, 3) aineeton/aineellinen: tuomme paikkoihin liittyvien tarinoiden ja muistojen kautta yhteen aineellisen ja aineettoman kulttuuriperinnön ja 4) taiteellinen tulkinta: paikat ja tarinat saavat uuden tulkinnan taiteen keinoin, mikä puolestaan synnyttää uusia näkökulmia teolliseen kulttuuriperintöön. Kolmivuotinen tieteellis-taiteellinen hanke sisältää kenttätöitä neljällä vanhalla tehdaspaikkakunnalla, poikkitieteellistä tutkimustyötä, interaktiivisen karttasovelluksen kehittämisen sekä taideprojektin, jossa haastattelumateriaalista työstetään ääniteoksia ja teksti-installaatio. Taide auttaa niin paikallisia kuin tutkijoitakin näkemään piiput uudella tavalla, jossa yhdistyvät tunteet, aistit ja muistot, ja edistää keskustelua kulttuuriperinnöstä. Tuloksista kootaan artikkeleita, näyttely, joka kiertää kohdepaikkakunnilla yhteistyössä paikallisten museoiden kanssa sekä tietokirja.

Kolmivuotisessa Piippumuistoja-hankkeessa on tutkittu käytöstä poistettujen tehtaanpiippujen ja vanhojen teollisuuskiinteistöjen merkityksiä viidellä suomalaisella paikkakunnalla tieteen ja taiteen keinoin. Hankkeessa oli mukana tutkijoita muun muassa teollisuusarkeologian ja etnologian aloilta, sekä taiteilijajäsenenä kuva- ja sanataiteilija Suvi Nurmi.

Hankkeen aikana on tehty lähes 70 haastattelua, joissa tutkijat ovat keränneet tavallisten ihmisten tarinoita ja muistoja piipuista erityisesti hankkeen kohdepaikkakunnilla Oulussa, Kajaanissa, Kuopiossa, Jyväskylässä ja Lahdessa. Lisäksi kenellä tahansa on ollut mahdollisuus jakaa omia piippumuistojaan hanketta varten luodulla muistotkartalla.fi-sivulla, jolla tarinat ja kuvat ovat yhä luettavissa.

Etenkin piippujen lähellä asuvista ihmisistä osa kokee käytöstä poistetut piiput turvallisuusriskeinä, mutta paikallisen työhistorian muistomerkkeinä piiput nähdään arvokkaana kulttuuriperintönä. Monet haastatellut pitävät paikkakuntansa piippua oleellisena osana tuttua maisemaa, maamerkkinä, vaikka käytöstä poistetun piipun ylläpito koetaan myös turhauttavaksi.

Hankkeessa piippuja luonnehditaankin ristiriitaiseksi kulttuuriperinnöksi. Toisinaan paikallisten toiveena on säilyttää piippukohde museona tai kulttuurikäytössä, toisinaan taas tehtaan elinkaaren katsotaan päättyneen siihen, kun sen alkuperäinen käyttö lakkasi. Vanhoja tehdaskiinteistöjä mm. parkouriin tai urbaaniin löytöretkeilyyn hyödyntävät pitävät puolestaan tärkeänä, että kohteiden annetaan elää omaa elämäänsä ilman kunnostus- tai museointitoimia.

Tieteellisen työn lisäksi hankkeen aikana kerättyä aineistoa on käytetty myös taiteen lähtökohtana. Kuva- ja sanataiteilija Suvi Nurmi on toteuttanut hankkeen kaikille viidelle kohdepaikkakunnalle paikkasidonnaista taidetta, jossa paikallisten näkemykset piippukohteista pääsevät esiin luovalla tavalla. Näiden teosten vaikutusta ihmisten kulttuuriperintönäkemyksiin tutkitaan hankkeen jälkeen.

Takaisin apurahalistaukseen