Vaikuttavaa tietoa ilmastosta: Suomalaisten ilmastotoimijuuden kipupisteet ja niiden viestinnälliset ratkaisut

Hakemuksen tiivistelmä

Väitöskirjassani tunnistan suomalaisten ilmastotoimijuutta jarruttavia tekijöitä ja etsin viestinnällisiä ratkaisuja niihin puuttumiseksi. Väitöskirjani jatkaa vuoden 2020 lopulla päättyvän Ilmassa ristivetoa – Löytyykö yhteinen ymmärrys? -tutkimushankkeen työtä ja hyödyntää hankkeen aikana kerättyä kyselyaineistoa. Väitöskirjani tavoite on lisätä tieteellistä ymmärrystä tiedon ja ilmastotoimijuuden välisestä suhteesta sekä luoda konkreettisia työkaluja vaikuttavan ja tarkoituksenmukaisen ilmastoviestinnän tarpeisiin yhteiskunnan eri toimijoille. Työskentelytapani pyrkii aitoon vuorovaikutukseen ilmastotyötä tekevien organisaatioiden ja ilmastoviestejä vastaanottavien kansalaisten kanssa. Erityisesti ilmastoviestinnän yhteiskehittämisellä yleisöjen ja viestien lähettäjien kanssa väitöskirjani pyrkii tuottamaan uutta empiiristä tietoa ja siten myös rikastuttamaan aihealueen teoreettista keskustelua. Väitöskirjani muodostuu neljästä artikkelista. Kahdessa ensimmäisessä artikkelissa käsittelen sitä, millaisia tiedonkapeikkoja suomalaisilla on ilmastonmuutokseen liittyen sekä tiedon merkitystä ilmastotekojen motivoijana. Artikkelit perustavat jo kerätyn väestöä edustavan kyselyaineiston tilastolliselle analyysille. Kahdessa jälkimmäisessä artikkelissa keskityn etsimään viestinnällisiä työkaluja, joilla voidaan vastata kyselyaineistosta nouseviin haasteisiin. Viestinnällisten ratkaisujen kehittäminen perustuu aiemman tutkimuskirjallisuuden analysointiin sekä yhteiskehittämiselle (co-creation) perustuviin työpajoihin, jossa erilaisia viestinnäntapoja testataan ja kehitetään niiden vastaanottajien, eli kansalaisten ja viestien lähettäjien, eli erilaisten yhteiskunnallisten organisaatioiden edustajien kanssa. Tieteellisten artikkeleiden lisäksi kirjoitan tiiviin ja helppolukuisen politiikkasuositus-raportin ilmastoviestintää tekevien organisaatioiden hyödynnettäväksi.