Taiteellinen työskentely mehiläisten ja metsäpolitiikan parissa

Hakemuksen tiivistelmä

1. Jatkan teostani Apifilia, jota olisin normaalioloissa tehnyt residenssissä Kolilla toukokuussa. Apifilia on suuri kirjontatyö ja kartasto, johon taltioin hitaasti kirjottuja kuvia mehiläisistä ja niiden lempikasveista eri paikoissa Suomessa ja muualla Euroopassa. Kuljen maastoissa etsimässä mehiläisiä ja muita mesipistiäisiä työssään, pysähdyn ja kirjon tämän tapahtuman ja hyönteis/kasviyksilön. Olen tehnyt tästä toiminnasta myös esityksellisiä ja keskusteluversioita. Kotiresidenssissä jäljitän mehiläisiä kotini lähipiirissä Luoteis-Helsingissä. Apifilian taustalla on huoli mehiläiskadosta ja kulttuurisen mehiläissuhteen ohentumisesta. Kun unohdamme mehiläiset tai ne kaventuvat vain iltateehunajan tuottajiksi, niiden merkitys katoaa myös kulttuuristamme. 2. Jatkan myös teostani Metsäpoliittinen taidesalonki, ja teen siitä some-kelpoisen. Tässä työssä kerään runon- ja kansanperinteen kerääjien tapaan metsäpoliittista puhetta, jota työstän eri tekniikoilla eteenpäin ja jaettavaksi. Alun perin tarkoituksenani oli pitää Esitystaiteen seurassa kolme salonki-iltamaa. Tämä siirtynee nyt koronasulun jälkeiseen aikaan, mutta sitä ennen käynnistän Twitterissä, Instagramissa ja Youtubessa Metsäpoliittisen taidesalongin, joka kommentoi, tilallistaa ja esityksellistää niitä puheita, joiden vuoksi ekologinen metsäluontomme ja kulttuurinen metsäsuhteemme osaltaan köyhtyvät. Lavastan kotini siis metsäpoliittisen puheen näyttämöksi, ja jaan sen some-tileillä.