Apurahat ja residenssipaikat Tiede Selkokielen ytimessä. Selkokielen tutkimuksen jatkaminen Klaara-verkostossa 2020–2022 Päähakija FT, dosentti Vanhatalo Ulla ja työryhmä (Klaara-verkosto) Hankkeen jäsenet Kuukausiapurahan saajat:Vanhatalo Ulla, Leskelä Leealaura, Uotila Eliisa Myöntösumma 406100 € Tukimuoto Yleinen rahoitushaku Alat HallintotiedeKielentutkimusTalouden yhteiskuntatieteellinen tutkimus Myöntövuosi 2019 Jos omistat hankkeen, voit kirjautua sisään ja lisätä hankkeen tietoja. Kirjaudu sisään Jaa: Takaisin apurahalistaukseen Selkokielen ytimessä -hankkeessa tutkimme sitä, millaista suomalainen selkokieli on – ja millaista sen pitäisi olla. Jopa 750 000 ihmistä Suomessa on päivittäin vaikeuksissa siksi, että he eivät ymmärrä yleiskieltä. Heitä auttaa selkokieli. Myös uusi lainsäädäntö korostaa selkokielen tarvetta. Tutkimustiedon pohjalta selkokielestä voidaan tehdä entistä toimivampaa. Tässä hankkeessa pureudumme selkokielen kielelliseen olemukseen, sen ongelmiin ja mahdollisiin ratkaisuihin. Osahankkeet tuovat uutta tietoa selkokielen ohjeistamisesta, selkokielisestä selittämisestä, selkokielen ja yleiskielen eroista, selkokielen ymmärtämisen mittaamisesta sekä kaikkein helpoimman selkokielen sanastosta. Lisäksi hanke tukee Klaara-verkostossa tehtävää selkokielen monitieteistä tutkimusta mm. järjestämällä tapahtumia ja jakamalla artikkelipalkkioita. Teemme tutkimusta vuoropuhelussa selkokielen kohderyhmien, käytännön toimijoiden, sidosryhmien ja päättäjien kanssa. Osallistumme suunnitelmallisesti julkiseen keskusteluun. Kiinnitämme erityistä huomiota uusien tutkijoiden ja asiantuntijoiden kasvattamiseen. Pyrimme vakiinnuttamaan selkokielen tutkimuksen uudeksi monitieteiseksi tieteenalaksi. Hankkeen valmistelu on aloitettu vuonna 2019 Koneen Säätiön ponnistusrahoituksella. Hyvä selkokieli kohtaa tarvitsijansa ja yhdistää ihmisiä. Vahvistamalla yhdenvertaisuutta ja osallisuutta selkokieli lisää koko yhteiskunnan vakautta ja hyvinvointia. Loppuraportin tiivistelmä Selkokielen ytimessä -hankkeen tärkeimpänä tavoitteena oli vahvistaa suomalaista selkokielen tutkimusta. Hankkeessa tarkasteltiin selkokielen olemusta, sen ongelmia ja mahdollisia ratkaisuja. Hankkeen monipuoliset julkaisut toivat uutta tietoa mm. puhutusta selkokielestä, selkokielen ohjeistamisesta, selkokielisestä selittämisestä, helpon selkokielen sanastosta ja selkokielen käytöstä sairaalassa. Erityisen tärkeä julkaisu oli hankkeen koordinoima käsikirjahanke Handbook of Easy Languages in Europe, jossa oli mukana 21 Euroopan maata. Vapaasti saatavilla oleva käsikirja on ollut merkittävä askel selkokielen tutkijoiden kansainvälisessä yhteistyössä. Merkittäviä julkaisuja on tulossa vielä hankkeen päättymisen jälkeenkin. Hanke koordinoi selkokielen tutkijoiden Klaara-verkostoa vuosina 2020–2022 ja järjesti mm. opinnäytepajoja ja yleisöseminaareja. Klaara-verkosto vakiinnutti paikkansa kotimaisen selkokielen tutkimuksen yhteistyöverkostona. Hankkeen tutkijat ovat käyneet tiivistä vuoropuhelua selkokielen käytännön toimijoiden, sidosryhmien ja päättäjien kanssa. Hankkeen tutkijat ovat osallistuneet julkiseen keskusteluun kirjoittamalla yleistajuisia artikkeleita ja osallistumalla haastatteluihin. Klaara-verkoston blogi on vakiintunut selkokielen tutkimuksen ja koulutuksen näyteikkunaksi. Opiskelijoita on innostettu selkokielen pariin mm. maksamalla matkakuluja kotimaisiin tutkimustapahtumiin. Hanke vauhditti selkokielen tutkimusta ja koulutusta myös laajemmin, esimerkkinä Helsingin yliopiston käynnistämä selkokielen opintokokonaisuus. Selkokielen tutkimus on merkityksellistä: vahvistamalla yhdenvertaisuutta ja osallisuutta selkokieli lisää koko yhteiskunnan vakautta ja hyvinvointia. Koronavuosien tuomista yllätyksistä huolimatta voidaan todeta, että hankkeen tavoitteet onnistuivat hyvin, paikoin jopa huomattavasti suunniteltua paremmin. Takaisin apurahalistaukseen