Low income glow -esitysteos ja tekstijulkaisu

Low income glow on esitysteos, jonka puolivuotinen työprosessi käsittää kuusi paikkasidonnaista esitystä ja samannimisen tekstikokoelman julkaisun. Low income glow on puhe-esityksen muodossa esitettävä kollaasi runollisia englanninkielisiä tekstejä, joiden aiheina ovat köyhyys, seksuaalisuus, luokkayhteiskunta, riittämättömyys ja vieraantuneet tunnelmat. Tekstit käsittelevät traumaattista luokkataustaa, alemmuutta, häpeää, huonoa ihoa, kalliita kasvojenhoitotuotteita, gay-kulttuuria ja "normaaleihin" kehoihin kohdistuvia ja tähtääviä haluja. Kuten esikoisteokseni Blue Exhaust (2018) myös Low income glow on muodoltaan DIY-soolo, jossa esitän kirjoittamiani tekstejä ja live-miksaan puhettani yhteen luomieni musiikillisten äänipintojen kanssa. Käsittelen luokkasidonnaista vieraantuneisuuden kokemusta tekstin, äänen ja puheen ilmaisukeinoin kuudessa esityksessä, joissa valikoidut esitystilat elävöittävät tekstien aiheita ja tunnetasoja. Esitykset tapahtuvat kuuden kuukauden aikana itä-helsinkiläisen peruskoulun juhlasalissa, itä-helsinkiläisessä kirjastossa, elektronisen musiikin klubitilassa, nykytaidetilassa Helsingin ulkopuolella, englantilaisessa rannikkovartiotornissa sekä itä-helsinkiläisen leikkipuiston ulkoilma-amfiteatterissa. Low income glown esityspaikoissa tapahtuu elämälleni analoginen matka paskasta luksukseen ja takaisin. Esitysten säännöllisyys ja vuorovaikutteisuus taas vaikuttaa teksteihin, jotka julkaistaan työprosessin päätteeksi painettuna runokokoelmana.

Low Income Glow'sta tuli puhe-esitysteos, jota esitin suunnitelmani mukaisesti paikkasidonnaisena soolona kuukausittain tammikuusta kesäkuuhun vaihtuvissa lokaatioissa. Teoksesta julkaistiin lisäksi Jarno Parkkiman ohjaama musiikkivideo. Tuotin ja esitin Low Income Glow'n esitykset kronologisessa järjestyksessä Museum of Impossible Formsissa Kontulassa, Demos Helsingillä Kampissa, Kaiku-klubilla Kalliossa, Kutomolla Turussa, Itäkeskuksen peruskoulun juhlasalissa sekä Viirus Teaterilla Jätkäsaaressa. Kaikki esitykset olivat loppuunvarattuja. Lisäksi esitys on kiertänyt Hangö Teaterträffin, Flow Festivalin ja Oslon Black Box Teaterin ohjelmistoissa, joista viimeisessä esitin teoksesta kuusituntisen version. En veloittanut itsetuottamistani esityksistä pääsymaksua, mikä tuntui todella tärkeältä koko teoksen vuoksi. Teos löysi yleisön erinomaisesti, mikä oli itselleni ihmeellistä, koska sen markkinointiin ei ollut senttiäkään rahaa eikä se saanut pressiä, joka olisi houkutellut yleisöä. Teokselle muodostui oma yleisönsä.

Esityksen selkein substanssi on mittavat tekstit, jotka käsittelevät luokkaa, köyhyyttä ja seksuaalisuutta. Kirjoitin uudet tekstit jokaiseen kuukausittaiseen esitykseen, minkä lisäksi äänitaustojen koostumus ja rakenne vaihtui esityspaikasta toiseen. Teksti eli aina vuorovaikutuksessa tilaan ja ilmaisi haluja, jotka liittyivät tiloihin ja niiden historioihin. Tämän työskentelymuodon myötä jokainen yhdeksästä esityksestä tuntui uudelta kantaesitettävältä ensi-illalta. Tekstimateriaalia koostui esityksistä odottamattoman iso määrä. Kutsun niitä runoiksi, ja ne ovat nyt valmiina julkaistavaksi runokokoelmana, mutta painin tällä hetkellä oikean julkaisumuodon kanssa. Toimitan runokokoelman Koneen Säätiölle sen valmistuttua, mutta julkaisu venyy nyt ainakin vuoteen 2020. Esitysten ja sen tekstien syntyprosessi oli aina niin kiivas ja jatkuva, että haluan nyt ottaa julkaisun suhteen rauhallisemmin, jotta se löytää varmasti oikean muodon ja kotinsa.