Apurahat ja residenssipaikat

Tiede

Ympäristömuutoksen vaikutus lepakoiden lajipiirteisiin ja näihin pohjautuvaan toiminnalliseen monimuotoisuuteen

Suojelutoimien priorisoinnin kannalta on tärkeää ymmärtää, miten ekologialtaan erilaiset lajit selviytyvät ihmistoiminnan aiheuttamista ympäristön häiriöistä. Funktionaalisiin eli toiminnallisiin lajipiirteisiin perustuva tutkimus tarjoaa syvempää ymmärrystä ekosysteemien toiminnasta sekä yhteisöjen rakenteesta ja dynamiikasta, ja auttaa ennakoivasti reagoimaan ympäristön häiriöihin. Tätä lähestymistapaa on kuitenkin vasta viime vuosina sovellettu eri eliöryhmiin, kuten lepakoihin. Lepakot ovat lajirikas ja toiminnallisilta piirteiltään hyvin monipuolinen ryhmä, jolla on tärkeitä rooleja ekosysteemissä. Lisäksi ne ovat tunnustettu hyväksi malliryhmäksi ympäristömuutosten vaikutusten arvioinnissa niiden ekologisen monimuotoisuuden takia. Tutkimustani varten kerään tietoa sekä Suomen että Brasilian Caatingan lepakkolajiston toiminnallisista piirteistä niiden elinympäristöt huomioiden saadakseni arvokasta tietoa erilaisten funktionaalisiltaan toimiltaan eroavien ryhmien haavoittuvuudesta ihmisperäiseen häiriöön. Käytän toiminnallisia piirteitä seuraavista ryhmistä: 1) morfologiset piirteet 2) liikkuvuus 3) ravinnonkäyttöön liittyvät piirteet 4) talvehtimiskäyttäytyminen ja 5) kaikuluotauspiirteet. Haluan myös tarkastella eroavaisuuksia lajinsisäisissä toiminnallisissa piirteissä lepakkopopulaatioiden välillä ja tutkia, kohdistuuko piirteille valintaa riippuen populaatioiden maantieteellisestä sijainnista käyttämällä kokogenomimenetelmin sekvensoituja näytteitä.

Olen väitöskirjassani selvittänyt, miten paitsi maankäytön isomman skaalan muutokset mutta myös näennäisesti vähäisempi – joskin jatkuva – häiriö vaikuttavat lepakoihin yhteisönä mutta myös erillisinä lajeina. Lisäksi olen tutkinut lepakoiden levinneisyyteen vaikuttavia tekijöitä ottaen huomioon lepakoiden tunnusomaiset piirteet – lentokyvyn ja horrostamisen. Perehtymällä taustasyihin, jotka aiheuttavat vaihtelua lajien välillä, voimme paremmin ymmärtää eri lajien välisiä eroja sopeutumisessa ja levittäytymisessä, ja näitä syitä on erityisen tärkeää ymmärtää etenkin näin ilmastonmuutoksen edetessä. Koen, että tutkimukseni kehittyivät vuosien aikana - kokemuksen kertyessä - paljon ammattimaisemmiksi kuin mitä ne olivat jatko-opintoja aloittaessa, ja ne toteutuivat haasteista huolimatta hyvin lopputuloksin. Kuitenkin väitöskirjani on rahoituksen päättyessä vielä viimeistelyvaiheessa. Väitöskirjani tulee sisällyttämään kolme artikkelia, joissa kaikissa olen ensimmäisenä kirjoittajana. Tähän mennessä olen julkaissut ensimmäisen väitöskirjaani kuuluvan artikkelin ”Contrasting effects of chronic anthropogenic disturbance on activity and species richness of insectivorous bats in neotropical dry forest” Frontiers in Ecology and Evolution -julkaisusarjassa, toinen käsikirjoitukseni ”Interacting latitudinal gradient and species traits determine bat distribution across Europe” jätettiin syyskuun ensimmäisellä viikolla Ecography-julkaisusarjaan uudelleen arvioitavaksi ja kolmas eli viimeinen väitöskirjaani tuleva käsikirjoitus ”Vulnerability of Finnish bat fauna to land-use changes” on yhä kirjoitusvaiheessa. Omien väitöskirjatutkimusteni lisäksi olen päässyt osallistumaan myös muiden projektien kehittämiseen, mikä on tarjonnut todella arvokasta kokemusta ja antanut paljon myös omalle työlleni.

Takaisin apurahalistaukseen