Vähemmistöistä valtakunnan suosikeiksi

Koneen Säätiö on myöntänyt vuoden 2018 haussa 26 miljoonaa euroa tieteen ja taiteen rohkeisiin avauksiin. Apurahan saa yhteensä 277 henkilöä, organisaatiota tai työryhmää. Juutalaisen kulttuurin tutkimuksen dosentti Simo Muirin hankkeen tutkijat ja muusikot ovat syksyn haussa rahoituksen saaneita uusia rohkeita tekijöitä.

Juutalaisilla muusikoilla oli uraauurtava rooli mannermaisen viihdemusiikin tuomisessa Suomeen. Useilla romanimuusikoilla on tänä päivänä ikoninen asema tango- ja tanssimusiikin tähtinä. Dosentti Simo Muir ja tohtoriopiskelija Miritza Lundberg tutkivat, miten vähemmistöistä tulleet muusikot nousivat koko kansan valtavirtaan.

Simo Muir: ”Moni juutalais- ja romanimuusikko ponnisti suomalaisen musiikkimaailman pinnalle ja valtaväestön tietoisuuteen vuosikymmeninä, jotka alkavat Suomen itsenäistymisestä ja jatkuvat 60-luvulle asti. Meitä kiinnostaa tarkastella näiden muusikoiden asemaa ja vaikutusta suomalaiseen musiikkikulttuuriin.

Juutalaisia ja romaneja yhdistää kuuluminen ylirajaisiin diasporiin. Heillä on pitkä kokemus oman kulttuurin säilyttämisestä tilanteessa, jossa eletään muiden kansojen keskuudessa. Muusikoiden lähtökohdat Suomessa olivat haasteelliset, sillä juutalaiset saivat kansalaisoikeudet vasta 1918, ja romanit kamppailivat perusoikeuksistaan, kuten mahdollisuudesta vuokrata asuntoja.

Tutkimukseni kohteena ovat 20-luvulla Helsingissä ja Turussa toimineet juutalaiset kevyen musiikin esittäjät. Paneudun myös helsinkiläisen Jac Weinsteinin jiddišinkieliseen revyyseen. Weinsteinin kupletit käsittelivät huumorin avulla juutalaisen yhteisön sopeutumista suomalaiseen yhteiskuntaan.

Newyorkilaisen klezmer-yhtye Klezmaticsin solisti Lorin Sklamberg tuottaa Helsinki Yiddish Cabaret -albumin rekonstruoimalla Weinsteinin jiddišinkieliset kupletit yhteistyössä juutalais- ja romanitaustaisten muusikoiden kanssa. Näin näiden kahden vähemmistön musiikillinen yhteistyö jatkuu, sillä on tiedossa, että ainakin Keski-Euroopassa juutalais- ja romanimuusikot soittivat yhdessä esimerkiksi häissä menneinä vuosisatoina.”

Miritza Lundberg: ”Jos joku olisi pyytänyt minua viisi vuotta sitten tutkimaan tätä aihetta, olisin kieltäytynyt siksi, että suuri osa tutkittavistani on lähisukulaisiani. Pohdin mahdollisuuttani objektiivisuuteen. Koen kuitenkin, että jos en kerää talteen heidän kokemuksiaan, ei ole ketään muutakaan, joka sen tekee. Tutkimuksella alkaa olla kiire, sillä suuri osa muusikoista on iäkkäitä.

Järjestämme osana hanketta Kansani musiikki -päivän, jossa aiomme yhdessä ammattimuusikoiden kanssa pohtia romanilasten mahdollisuuksia edetä musiikinopiskelun parissa. Tämä innostaa valtavasti, sillä tiedän, että lapsilla on kunnianhimoa ja halua edistyä opinnoissaan. Olen myös nähnyt, mikä merkitys lasten saamalla tuella on heidän kasvamisessaan muusikoiksi.”

Heljä Franssila