Tarinat ja julkaisut

Konehuone-kolumni

29.04.2025

Metsä puhuu – kuuntelemmeko?

Kuva: Jussi Vierimaa

Metsien käyttö ja niistä puhuminen ovat aina olleet osa suomalaista elämää. Metsään liittyvä kieli, teot, historia ja politiikka kietoutuvat vahvasti yhteen ja muovaavat tulkintojamme. Kun ymmärrämme metsähistorian kerroksia ja tunnistamme metsäpuheen rakenteita, näemme selvemmin eri toimijoiden metsäsuhteen ja pyrkimysten taakse. Näin syntyvä metsätietoisuus tukee entistä avoimempaa metsäkeskustelua ja avaa tulevaisuuden myös muutosten tekemiselle. Juuri tällaista ymmärrystä Koneen Säätiön Metsän puolella haluaa vahvistaa.

Kuudennella rahoituskierroksellaan Metsän puolella tukee jälleen 15 hanketta yhteensä noin 3,4 miljoonalla eurolla. Nämä katsovat metsiä menneisyyden, nykyhetken ja tulevaisuuden näkökulmista. Niissä metsä ei ole pelkkä raaka-ainevarasto, vaan ekosysteemi, kulttuuriperintö, kielikuva – ja monille koti.

Metsä historiassa ja kielessä

Rahoitetut hankkeet avaavat metsien historiaa monin tavoin. Yksi tarkastelee Lapin metsien haltuunottoa ja Lapin teollistumista 1800-luvun lopulta vuoteen 1918, toinen tutkii savottatyön arkea ja ympäristövaikutuksia arkeologisin menetelmin 1900-luvulla. Kolmas hanke sukeltaa metsädiplomatian vaiheisiin ja tutkii FAO:n asiantuntijoiden roolia suomalaisen ”metsädiplomatian” lähettiläinä sekä metsäyhtiöiden ja kehitysavun välisiä yhteyksiä.

Myös metsistä käytetty kieli on tutkimuksen kohteena. Miten kaunokirjallisuus käsitteli metsäsuhdetta sotien jälkeen? Millä sanoilla metsästä puhuttiin menneinä vuosisatoina? Esseiden ja valokuvien yhdistelmät, ekolingvistinen ja filologinen lähestymistapa sekä kirjallisuustutkimus valottavat, miten kieli paitsi heijastaa, myös muovaa suhdettamme metsään ja tätä kautta vaikuttaa metsien tulevaisuuteen.

Metsä sukupolvien ja lajien yli

Metsää tarkastellaan myös ylisukupolvisena kokemuksena. Lastenkirjat ja näyttelyteos kuvaavat metsää lapsen ja isovanhemman yhteisenä maailmana – paikkana, jossa luontoa opitaan tuntemaan ja arvostamaan.

Samalla haastetaan ihmiskeskeinen näkökulma: entä jos metsä ja siellä asuvat toislajiset katsovat meitä? Sarja-kuvahankkeessa tarkastellaan metsää toislajisten näkökulmasta. Äänitaiteellinen hanke nostaa esiin uhanalaiset pienvedet, joiden pinnanalaista elämää emme usein edes huomaa, vaikka ne ovat ekologisesti elintärkeitä. Lähteisiin liittyvä hanke taas kutsuu ihmettelemään ja suojelemaan näitä paikkoja, jotka ovat osa sekä luontoa että kulttuuriperintöä.

Vanhojen metsien puolesta – ja uusia polkuja kohti

Koneen Säätiön pitkäjänteinen työ vanhojen metsien suojelemiseksi jatkuu edelleen. LUONMETSÄ-hanke analysoi yli 350 luonnonmetsäaineistoa luodakseen vertailuarvot, jotka tukevat päätöksentekoa ja suojelukriteerien laatimista. Valtakunnallinen jatkumometsien kartoitus puolestaan pyrkii luomaan ensimmäisen kokonaiskuvan siitä, missä pitkäaikaisesti hakkuilta säästyneet metsät Suomessa sijaitsevat. Nämä hankkeet luovat pohjaa vanhojen metsien suojelulle.

Tulevaisuuteen suuntaa uusi, jatkuvaan kasvatukseen perustuva metsäsertifiointimalli, jonka tavoitteena on turvata metsien monimuotoisuus – toisin kuin nykyiset järjestelmät, jotka eivät ole siihen riittäneet.

Metsä on yhteisö

Rahoitettavien hankkeiden kautta haluamme muistuttaa, että metsä on elävä yhteisö, joka kantaa muistoja, merkityksiä ja monilajista elämää ajassa – yli sukupolvien.

Luonto ei tarvitse meitä selvitäkseen, mutta me tarvitsemme sitä. Siksi meidän on aika kuunnella metsää uudella tavalla – herkemmin, uteliaammin ja viisaammin.

Lue uutinen: Metsän puolella -rahoitusta 15 uudelle hankkeelle: metsätietoisuuden kasvattaminen vaatii monialaista ymmärrystä