Aristotle, Hobbes, and Politics of Security

Hakemuksen tiivistelmä

Väitöskirjamonografiassani tarkastelen Aristoteleen käsitystä turvallisuudesta ja vertaan sitä Thomas Hobbesin käsitykseen turvallisuudesta. Tutkimuksen keskiössä on kahden Aristoteleen käyttämän antiikin kreikkalaisen käsitteen, "asphaleia" ja "soteria", analyysi. Ensin tarkastelen niiden esiintymistä ja merkitystä Aristoteleen poliittisessa teoriassa, jonka jälkeen vertaan tulkintaa Hobbesin moderniin ymmärrykseen turvallisuudesta. Tutkimuksessa pyrin vastaamaan siihen, millaisia aiheita ja ongelmia nämä ajattelijat liittävät omaan ”turvallisuussanastoonsa” sekä siihen, miten heidän näkemyksensä aiheesta vertautuvat toisiinsa. Lähestyn tutkimusta pluralistisen tulkintaotteen kautta hyödyntäen erilaisia tekstitulkintamalleja ja -lähestymistapoja, joista tärkein on niin kutsuttu Oxfordin malli (analyyttinen ja propositiokeskeinen tulkinta). Pyrin kuitenkin erityisesti keskeisten termien ja käsitteiden osalta täydentämään tulkintaa edelleen kontekstuaalisten ja käsitehistoriallisten lähestymistapojen avulla. Lopulta hermeneuttisen perinteen hengessä pohdin Aristoteleen ja Hobbesin käsityksiä turvallisuudesta nykypäivän lukijan perspektiivistä. Tutkimukseni kontribuutio nousee turvallisuuden käsitteen historian ja rakenteen tarkastelusta ja siten tämän nykypolitiikallekin erityisen keskeisen vaikkakin usein myös monimerkityksellisen ja vaikeasti määriteltävän käsitteen vivahteikkaamman analyysin mahdollistamisesta. Tältä osin osallistun turvallisuudentutkimuksen ydinkäsitteen ympärillä käytävään keskusteluun. Erityisesti Aristoteles-tutkimuksen näkökulmasta lähestymistapani tarjoaa omaperäisen lähestymistavan Aristoteleen poliittisen teorian tulkintaan sekä tarjoaa kokonaisnäkemyksen näiden käsitteiden roolista hänen poliittisessa ajattelussaan, mitä ei ole aiemmin tehty. Tutkimuksessani osallistun myös keskusteluun Aristoteleen ja Hobbesin poliittisten filosofioiden suhteesta.