Seuraavat 100 vuotta ilmastonmuutosta pohjoisessa luonnossamme

Hakemuksen tiivistelmä

Hanke perustuu vuonna 2022–2024 suoritettuun projektin 100 vuotta ilmastonmuutosta pohjoisessa luonnossamme. Tuolloin uudelleen valokuvasin 200 Itä- ja Pohjois-Suomessa viime vuosisadan alussa valokuvattua maisemakuvaa täsmälleen samoista paikoista tutkiessani, miten ilmastonmuutos ja luonnonvarojen hyödyntäminen on muuttanut maisemaa kuluneen sadan vuoden aikana. Nyt tutkin, miten maisema tulee muuttumaan seuraavan sadan vuoden aikana. Projektissa tutkitaan mahdollisuutta tunnistaa tekoälyn avulla muutoksia maisemakuvissa edellisen sadan vuoden aikana ja näyttää, miten maisema muuttuu seuraavan sadan vuoden aikana. Aineistona toimivat vuosina 2022–2024 valokuvatut 200 kuvaparia. Tätä aineistoa laajennetaan uudella materiaalilla koneoppimisen tehostamiseksi. Projektissa kiinnitetään erityistä huomiota funktionaaliseen eli toiminnalliseen monimuotoisuuteen. Tukholman yliopiston resilienssi- ja kestävyystieteen tutkimuskeskus määrittelee planetaariset rajat, joiden sisällä ihmiskunta voi jatkaa elämäänsä nykyisellään. Niitä on yhdeksän. Yksi on elinympäristön eheys, joka sisältää sekä geneettisen että toiminnallisen monimuotoisuuden. Poronhoidon myötä Suomeen on luotu yli 120 000 neliökilometrin kokoinen alue, josta pohjoisten havumetsien avainlaji metsäpeura on tapettu geneettiseen sekä toiminnalliseen sukupuuttoon ja kaikki suurpedot toiminnalliseen sukupuuttoon. Tällainen tila on vallinnut vasta 100 vuotta, eikä sen seurauksia pohjoisen metsäluontoomme tunneta tarkasti. Koska elinympäristöjen eheys on merkittävä tekijä kyvyssä puskuroida ilmastonmuutoksen ja luontokadon vaikutuksia, toiminnallinen monimuotoisuus on seuraavan sadan vuoden aikana vastattava kysymys. Projekti tuottaa monimediaesityksen, joka on katsaus tulevaisuuteen. Monimediaesitys vastaa kysymyksiin, millainen tulevaisuutemme on, jos jatkamme nykyistä kehitystä tai vaihtoehtoisesti millainen tulevaisuutemme voisi olla, jos huomioimme planetaariset rajat.