Luonto pohjoisten kansojen elämässä Lapista Ob-joelle

Hakemuksen tiivistelmä

Maapallon arktista tundraa ja boreaalisen vyöhykkeen havumetsiä asuttavat monet alkuperäiskansat. Euraasiassa merkittäviä tällaisia pohjoisia väestöjä ovat uralilaisen kielikunnan eri haaroihin kuuluvat saamelaiset, hantit, mansit ja nenetsit. Alkuperäiskansastatuksen ulkopuoliset komilaiset ja suomalaiset kuuluvat myös tähän ryhmään. Pohjoisten kansojen elinolosuhteissa ja kulttuureissa on paljon saman-kaltaisuuksia, jotka ovat yhteydessä ympäröivään luontoon ja sen tarjoamiin resursseihin. Koko alueella vallitsee samantapainen kylmän talven ja lämpimän kesän vuodenaikaisilmasto. Pohjois-Euroopasta ja Länsi-Siperiasta löytyy paljon samoja eläimiä, kasveja ja sieniä. Suomesta itään maasto on verraten alavaa Uralin vuoristoa lukuun ottamatta ja tyypillistä sille ovat taigametsät, joita suot täplittävät ja vedet halkovat. Kulttuuri ja kieli ovat sidoksissa toisiinsa ja ympäröivään luontoon. Hankkeessa tätä yhteyttä lähestytään monen tieteenalan näkökulmasta pyrkimyksenä luoda kokonaiskuva pohjoisten kansojen elämästä luonnon ehdoilla. Viime aikoina on länsimaisille kaupunkilaisille alkanut valjeta, että luonto asettaa edelleen omat rajansa taloudelle ja jopa hengissä säilymiselle. Luonnon vaikutusta pohjoisten kansojen aineelliseen ja henkiseen kulttuuriin valotetaan tietokirjalla, joka tarjoaa tutkijoille sekä yksityiskohtaista tietoa että laajan näkemyksen aiheesta. Vähän tutkitusta suullisesta pienperinteestä etsitään katoamassa olevia kunkin etnoksen leimallisia piirteitä, jotka vain äidinkieliset puhujat tuntevat. Samalla teos tuo yleisen keskustelun piiriin oman lisänsä pienten kansojen kielten ja kulttuurien ahdingosta, jota käynnissä oleva ilmastonmuutos vain pahentaa. Tietokirjan rinnalle laaditaan etnobotaaninen kasvio. Hankkeen tuloksia pyritään julkistamaan myös esitelmin, kirjoitelmin ja nettisivujen kautta.