Kriittinen feministinen talouslukutaito avaa reittejä tasa-arvoisemmalle tulevaisuudelle

Tasa-arvoa taloustietoon, feminismiä finanssipolitiikkaan (FEMTIE) -hankkeessa pohditaan taloutta ja talouspolitiikkaa feministisestä näkökulmasta. Hankkeen viisiosainen podcast julkaistaan elo- ja syyskuun aikana, ja hankkeen tutkimuksen kokoava kirja Feminismiä talouteen: opas kriittiseen talouslukutaitoon ilmestyy syyskuussa 2024.

”[Taloustieteilijä] Adam Smith onnistui vastaamaan talouden perustavaan kysymykseen [Miten saat päivällisesi?] vain puoliksi. Hän ei saanut päivällistään pelkästään siksi, että kauppiaat huolehtivat omasta edustaan. Adam Smith sai päivällisensä yhtä lailla siksi, että hänen äitinsä piti joka ilta huolta, että päivällinen oli katettu.”

Lainaus on ruotsalaisen toimittaja ja kirjailija Katrine Marçalin palkitusta esseestä Kuka valmisti Adam Smithin päivällisen (Niin & Näin 2021, suom. Elina Halttunen-Riikonen). Esseessä Marçal pohtii naisten ja naistapaisen toiminnan sivuuttamista taloustieteessä. Sivuuttamisen seurauksena ruuan valmistaminen tehtaassa nähdään taloudellisena toimintana, mutta sen valmistaminen kotona ei – vaikka ilman huolenpitoa työntekijät eivät pääsisi tehtaaseen tekemään ruokaa sen enempää kuin taloustieteilijät teorioitaan.

Kysymykset taloustiedon sukupuolittuneista vinoumista ovat askarruttaneet myös tutkimusryhmämme tutkijoita Hanna Ylöstaloa, Heini Kinnusta, Emma Lambergia, Inna Perheentupaa ja Taru Lepistöä viimeisen neljän vuoden ajan. Koneen Säätiön rahoittamassa hankkeessa Tasa-arvoa taloustietoon, feminismiä finanssipolitiikkaan (FEMTIE) (2021-2024) olemme pohtineet taloutta ja talouspolitiikkaa feministisistä näkökulmista.

Talouden ja talouspolitiikan tarkastelu feministisistä näkökulmista mahdollistaa sukupuolen, rodullistamisen ja yhteiskuntaluokan kysymysten tuomisen polttaviin yhteiskunnallisiin keskusteluihin, missä ne ovat aiemmin olleet marginaalissa tai puuttuneet kokonaan. Esimerkiksi terveydenhoidon kriisiä ei voi ymmärtää, ellei ymmärrä naistapaisen työn näkymättömyyteen ja aliarvostukseen johtaneita historiallisia ja yhteiskunnallisia vallan mekanismeja. Ne taas liittyvät elimellisesti talouden ja yhteiskunnan sukupuolittuneisiin järjestyksiin.

Feministinen tutkimus ei ainoastaan tuo sukupuolinäkökulmaa aiheisiin, joita pidetään taloutena. Se pyrkii myös ajattelemaan taloutta toisin – esimerkiksi tarkastelemalla taloutta sukupuolten tasa-arvosta sekä ihmisten ja ympäristön hyvinvoinnista käsin.

Talous toisin nähtynä

Feministisestä näkökulmasta talous on ensinnäkin sukupuolittunut järjestelmä. Sukupuolittunut työnjako sekä sukupuolittuneet ja rodullistuneet yhteiskunnalliset valtasuhteet määrittävät erilaisten ihmisten mahdollisuuksia toimia talouden piirissä. Siksi taloutta ei voi ymmärtää ottamatta huomioon sukupuolta ja muita yhteiskunnallisia eroja. Talouden sukupuolittuneisuus näkyy esimerkiksi työmarkkinoilla, jotka ovat jakautuneet naisten ja miesten aloihin ja joilla naisten tekemä työ on edelleen aliarvostettua. 

Toiseksi feministinen näkökulma merkitsee nykyiseen talousjärjestelmään sisältyvän, syvään juurtuneen sukupuolittuneen, rodullistuneen ja yhteiskuntaluokkaan sidotun eriarvoisuuden näkyväksi tekemistä ja kriittistä tarkastelua. Talousjärjestelmämme hyötyy sukupuolittuneesta eriarvoisuudesta ja pitää sitä yllä. Esimerkiksi kasvua ja tuottavuutta globaaleilla markkinoilla tavoittelevat yritykset hyötyvät halvasta työvoimasta, mikä heikentää etenkin heikossa työmarkkina-asemassa olevien ihmisten, kuten naisten, rodullistettujen ja matalasti koulutettujen, toimeentulon ehtoja. 

Kolmanneksi feministinen näkökulma tarkoittaa talouden tarkastelua kokonaisuutena, joka pitää sisällään sekä niin kutsutun tuottavan että uusintavan talouden. Usein taloudeksi ymmärretään vain tuottavaksi nimetty talous: esimerkiksi palkkatyö sekä tavaroiden ja palvelujen ostaminen ja myyminen markkinoilla. Ulkopuolelle jää valtava määrä etenkin naisten taloudellista toimintaa, jota feministisessä talousteoriassa kutsutaan sosiaaliseksi uusintamiseksi. Se sisältää kaiken työvoimaa, sosiaalisia suhteita, kulttuuria ja elämää ylläpitävän työn: esimerkiksi kotityön, lastenhoidon ja kasvatuksen kodeissa, vapaaehtoistyön sekä moninaisen toiminnan palkkatyön ja palkattoman työn rajapinnoilla. Sitä luonnehtii talouden kokonaisuudessa näkymättömyys ja aliarvostus: palkattomana työnä se on näkymätöntä ja palkkatyönä usein matalapalkkatyötä.

Sosiaalisen uusintamisen sivuuttamisella on konkreettisia seurauksia. Kun sosiaalisen uusintamisen taloudellista merkitystä ja arvoa ei tunnisteta, naisenemmistöiset julkiset sosiaali- ja terveyspalvelut näyttäytyvät helppona leikkausten ja tehostamisen kohteena. Tämä heijastuu näiden alojen työoloihin ja palkkoihin sekä heikentää hoivan laatua. Lisäksi etenkin naisten kotitalouksissa tekemän hoivan ja muun uusintavan työn ajalliset, rahalliset ja inhimilliset kustannukset jäävät näkymättömiin ja kompensoimatta. Nämä ongelmat ovat syventyneet yhteiskunnallisesti terveydenhoidon kriisiksi tai laajemmin hoivakriisiksi.

Feministiset näkökulmat auttavat ajattelemaan taloudellisen toiminnan päämääriä totuttua laajemmin esimerkiksi asettamalla elämän säilymiselle ja yhteiskuntien kukoistukselle välttämättömän sosiaalisen uusintamisen edellytysten turvaamisen keskeiseksi taloudellisen toiminnan päämääräksi. Talouden tarkastelu totuttujen näkökulmien ulkopuolelta auttaa näkemään, että talouden ja yhteiskunnan järjestykset voivat olla myös toisin.

Kohti vaihtoehtoja

Feministisen tutkimuksen tavoitteena on ymmärtää sekä sorron mekanismeja että vapautumisen ehtoja. Siksi olemme FEMTIE-hankkeessa pyrkineet paitsi ymmärtämään talouden sukupuolittuneita eriarvoisia rakenteita myös etsimään reittejä ulos niistä.

Olemme vuoropuhelussa kansalaisyhteiskunnan toimijoiden, kuten kansalaisjärjestöjen, aktivistien ja opiskelijoiden kanssa kehittäneet kriittistä feminististä talouslukutaitoa. Se on kykyä ymmärtää taloutta sukupuolittuneiden, rodullistuneiden ja yhteiskuntaluokkaan kytkeytyvien valtarakenteiden lävistämänä järjestelmänä, mikä puolestaan on edellytys muutokselle. Kriittinen feministinen talouslukutaito on myös kykyä nähdä nykyinen talousjärjestelmä, taloutta koskeva tieto ja talouspolitiikka historiallisesti ja sosiaalisesti rakentuneina. Se auttaa visioimaan taloutta toisin ja avaa reittejä tasa-arvoisemmille, ihmisten ja ympäristön hyvinvointia lisääville talouden ja yhteiskunnan järjestyksille.

Vaikka lukutaito ymmärretään yleensä yksilölliseksi taidoksi, olemme FEMTIE-hankkeessa kutsuneet kansalaisyhteiskunnan toimijoita feministisen talouslukutaidon välityksellä yhteiseen ajatteluun ja toimintaan. Kriittistä feminististä talouslukutaitoa kehittämällä voi osallistua talouden määrittelyihin ja taloutta koskeviin yhteiskunnallisiin keskusteluihin omista lähtökohdista. Rohkaisemme rakentamaan taloutta koskevaa tietoa eri näkökulmista ja pohtimaan vaihtoehtoja vallitseville talouden järjestyksille ja talouspolitiikalle.

Vaihtoehtojen ei tarvitse olla valmiita vastauksia tai yksityiskohtainen poliittinen ohjelma. Olennaista on nähdä, että talous on sosiaalisesti rakennettu ja voi siksi rakentua myös toisin. Globaalit talous-, terveys-, ympäristö- ja tasa-arvokriisit sekä kasvava sosiaalinen eriarvoisuus eivät ole välttämättömyyksiä vaan vikoja nykyisissä talous- ja yhteiskuntajärjestyksissä.

Siksi on tärkeää kysyä: Millainen maailma voisi olla, ja miten feministinen tieto ja toiminta voisivat olla rakentamassa parempaa maailmaa? 

FEMTIE-hankkeen viisiosaisen podcastin Feminismiä talouteen! Podcast taloudesta, feminismistä ja niiden tutkimuksesta ensimmäinen osa julkaistaan 21.8.2024. Uusi jakso julkaistaan joka keskiviikko.

Hankkeen tutkimuksen kokoava kirja Feminismiä talouteen: opas kriittiseen talouslukutaitoon ilmestyy Gaudeamukselta syyskuussa 2024.