Uutiset Julkaisut 29.08.2025 Selvitys: Suomen hiilineutraaliustavoite 2035 on saavutettavissa, ja samalla voidaan vahvistaa talouskasvua Kuva: Jussi Vierimaa Jaa: Uuden selvityksen mukaan Suomi voi saavuttaa hiilineutraaliustavoitteensa 2035 toteuttamalla kustannustehokkaita toimia maankäyttösektorin ja teknologisten hiilinielujen vahvistamiseksi. Samalla tavoitteen edistäminen vahvistaa talouskasvua ja metsätalouden kestävyyttä. Selvityksen laati emeritusprofessori Markku Ollikainen työryhmineen Koneen Säätiön Metsän puolella -aloitteen toimeksiannosta. Petteri Orpon hallituksen budjettiriihessä 1.–2.9.2025 odotetaan päätöksiä, joilla on merkittävä vaikutus siihen, saavuttaako Suomi Pariisin ilmastosopimuksen sitoumuksen mukaisen hiilineutraaliustavoitteensa vuonna 2035. ”Haluamme tarjota hallitukselle tutkittua tietoa kansantaloudellisesti toteuttamiskelpoisimmista tavoista kasvattaa hiilinieluja Suomen hiilineutraaliustavoitteen saavuttamiseksi. Asian tarkastelu kansantalouden tasolla on tärkeää, sillä tällä hetkellä keskustelu hiilinieluista ei aina pohjaudu tutkittuun tietoon”, sanoo Metsän puolella -aloitteen muutosjohtaja Mari Pantsar. Selvityksen mukaan toteuttamiskelpoisimmat toimenpiteet ovat metsänielujen vahvistaminen, vihreän siirtymän vauhdittaminen teknologisten nielujen luomiseksi ja lisäkeinona metsämaanielun supistumisen ja suometsien turpeen kasvaneen ja ennakoimattoman hajoamisen kompensointi Pariisin ilmastosopimuksen mukaisilla yksiköillä. Metsänielua koskevina toimina tarkasteltiin metsälain uudistamista Tapion hyvän metsänhoidon suositusten mukaiseksi, hiilivuokramekanismin luomista korvaamaan metsänomistajille hiilen sidontaa sekä valtion metsien hakkuiden maltillista rajoittamista. Tapion suositusten noudattaminen voimistaisi nielun ohella metsätalouden kestävyyttä ja monimuotoisuutta ja pysäyttäisi järeän puun vähenemisen. Vihreän siirtymän toimina tarkasteltiin energiasektorin siirtymistä sähkökattiloihin, biogeenisen hiilidioksidin talteenoton ja varastoinnin (BECCS) edistämistä, mikä vauhdittaa vetytalouden ratkaisujen käyttöönottoa. Nämä toimet voimistavat samalla taloudellista kasvua ja ovat siten pikemmin investointeja kansantalouden kasvun voimistamiseen kuin ilmastopolitiikan kustannuksia. Lisäkeinona turpeen hajoamisen ennakoimatonta nopeutumista kompensoitaisiin hankkimalla Pariisin sopimuksen mukaisia sertifioituja hiilikrediittejä (ITMOt). Näillä toimilla saavutetaan yhteensä noin 20 miljoonan tonnin uusi hiilinielu ja muiden ohjelmien kautta syntyy lisänielua vielä noin 3 Mt vuoteen 2035 mennessä. Kun maaperäpäästöt huomioidaan, nettonieluksi muodostuu 14 Mt. Tämä vastaa varsin pitkälle Suomen vuodelle 2035 ennakoituja fossiilipäästöjä (14–18 Mt). Fossiilipäästöjen määrätietoinen väheneminen on siten edelleen välttämätöntä hiilineutraaliuden varmistamiseksi. Selvityksessä luotu nielupolku kasvattaa kansantaloutta ilman, että metsäteollisuuteen menevän tukki- ja kuitupuun määrä merkittävästi vähenee. Kun valittujen toimien vaikutukset on laskettu koko kansantalouden kattavassa yleisen tasapainon mallissa, kansantuotteen arvioidaan kasvavan vuoteen 2040 mennessä noin 2 miljardia euroa enemmän kuin perusuran vaihtoehdossa, jossa uusia toimia ei tehtäisi. Kasvua vauhdittavat vihreän siirtymän investointien tuoma tuottavuuden nousu ja materiaalitehokkuuden parantuminen. ”Selvityksen keskeiset johtopäätökset ovat, että Suomeen on rakennettavissa realistinen nielupolku, jonka avulla hiilineutraaliustavoite 2035 voidaan saavuttaa. Lisäksi hiilineutraaliuden saavuttaminen vahvistaa sekä kansantalouden kasvua että metsätalouden kestävyyttä”, sanoo emeritusprofessori Markku Ollikainen.Lataa koko raportti täältä (avautuu uuteen välilehteen). Lisätietoja:Markku Ollikainen, emeritusprofessori, puh. 029 4158065 Mari Pantsar, dosentti, Koneen Säätiön Metsän puolella -aloitteen muutosjohtaja, puh. 050 382 0755 Raportin esittelytilaisuus maanantaina 1.9.2025 klo 14 Emeritusprofessori Markku Ollikainen esittelee raportin tulokset. Tilaisuudessa on mahdollisuus esittää Ollikaiselle kysymyksiä. Tilaisuutta voi seurata verkossa Koneen Säätiön YouTube-kanavalla.