Lähes 100 keskustelua, yli 1000 keskustelijaa ja kaikkien yhteiset metsät: Suomeen kaivataan jaettua visiota metsien tulevaisuudesta

Metsät ovat Suomessa yhteiskunnallisen muutoksen näyttämö, ja niiden tulevaisuus aidosti kiinnostaa ihmisiä ympäri maata. Suuren Metsädialogipäivän lähes sadan järjestetyn keskustelun pohjalta koottu yhteenvetoraportti korostaa, että Suomessa toivotaan selkeämpää suuntaa ja yhteistä näkemystä metsien käytöstä ja tulevaisuudesta.

Koneen Säätiön Metsän puolella -aloite ja Dialogiakatemia järjestivät keväällä 2025 Suuren Metsädialogipäivän, jonka aikana lähes tuhat ihmistä osallistui keskusteluun metsien merkityksestä ja tulevaisuudesta. ”Törmäsin tällaiseen termiin kuin tulevaisuuden perintö, joka oli mun mielestä tosi kaunis. Meillä täytyy olla jotain päämääriä, mihin me tähdätään, että mitä me ainakin halutaan säästää ja sitten rakentaa sitä polkua sinne”, kiteytti erääseen keskusteluun osallistunut henkilö.

Keskusteluissa esiin nousseet yleisimmät teemat on koottu tänään julkaistuun yhteenvetoraporttiin. Mukana ovat myös syksyllä 2024 järjestettyjen Luottamuksellisten metsädialogien muistiinpanot. Yhteenvedon tavoitteena on ollut saada keskustelujen sisältö tiivistettyä niin, että jokaisesta keskustelusta olisi jotakin tunnistettavaa mukana.

Raportti esittelee kolme dialogien pohjalta noussutta johtopäätöstä:

• 1. Monet suomalaiset ja Suomessa asuvat haluavat osallistua aktiivisemmin metsäkeskusteluun. Metsät ja niiden tulevaisuus koetaan tärkeäksi asiaksi, josta halutaan käydä laajaa yhteiskunnallista keskustelua. Nykyiseen julkiseen keskusteluun ollaan kuitenkin monilta osin tyytymättömiä. Se nähdään ulossulkevana, sekavana ja polarisoituneena.
• 2. Suomessa on käynnissä mittava muutos suhtautumisessa metsiin. Metsät nähdään aiempaa moninaisemmin, metsäalalle on tullut lukuisia uusia toimijoita ja paine uudistaa metsiin liittyviä käsityksiä ja käyttötapoja kasvaa. Muutoksen kokonaiskuva on kuitenkin pirstaleinen. Iso osa toimijoista rakentaa tilannekuvaa vain omasta näkökulmastaan, hyödyntää saatavilla olevaa tietoa valikoivasti ja suunnittelee toimintaansa erillään toisista toimijoista. Kokonaisuuden pirstaleisuus vaikeuttaa laajan systeemisen ymmärryksen muodostamista ja ajattelutapojen uudistamista.
• 3. Tarvitaan yhdessä rakennettu tulevaisuusvisio metsille Suomessa. Suomen metsien tila, ekologisten ongelmien paheneminen ja talouden synkät näkymät huolestuttavat monia. Monissa dialogeissa toivottiin, että Suomessa voitaisiin rakentaa tutkittuun tietoon perustuva yhteinen visio, jossa sovitetaan yhteen ekologiset, taloudelliset ja sosiaaliset näkökulmat.

Suuren metsädialogipäivän aikana lukuisat erilaiset toimijat järjestivät kymmeniä keskusteluita, kymmenillä eri paikkakunnilla. Mukana oli niin metsäalan ammattilaisia, tutkijoita, taiteilijoita ja yrittäjiä kuin koululaisia ja eläkeläisiä.

“Keskustelujen osallistujien moninaisuus mahdollisti sen, että yhteenvedossa on voitu esittää metsiin liittyvien arvojen todellinen kirjo”, toteaa Dialogiakatemian johtaja ja yhteenvetoraportin analyysiä koostanut Janne Kareinen. Analyysin mukaan moni kokee, että nykyinen metsäkeskustelu typistää näkökulmat metsätalouden ja luonnonsuojelun vastakkainasetteluksi.

Dialogeissa korostui se, että vastakkainasettelun rinnalla metsiin liittyy paljon yhteisiä kokemuksia esimerkiksi luovuuden innoittajana, kauneuden esiintymänä ja yhteenkuuluvuuden symbolina. Ympäristön muuttuessa, metsänomistajien sukupolvien vaihtuessa ja metsissä vietetyn ajan vähentyessä suomalaisten suhteet metsiin ovat murroksessa, jonka lopputulemasta ei ole tietoa.

Muutosten keskellä keskusteluissa on havaittavissa kaipuuta yhteiselle suunnalle. Yksi Suuren metsädialogipäivän yhteenvetoraportin keskeisistä johtopäätöksistä on, että keskusteluun toivotaan tutkittuun tietoon perustuvaa yhteistä tulevaisuuskuvaa, jossa sovitetaan yhteen ekologiset, taloudelliset ja sosiaaliset näkökulmat.

Seuraavaksi Metsän puolella ja Dialogiakatemia työstävät dialogien ja yhteenvetoraportin aineiston pohjalta metsien tulevaisuustarinoita. Tarinat tarjoavat vaihtoehtoisia polkuja siitä, miten rakennamme metsien tulevaisuutta tulevina vuosikymmeninä.

“On selvää, että kansallista tahtotilaa ei voi muodostaa suljetuissa kabineteissa. Tarvitaan laajoja, osallistavia prosesseja, joissa mahdollisimman monella on mahdollisuus tulla kuulluksi”, sanoo Metsän puolella -aloitteen muutosjohtaja Mari Pantsar. Näin metsäkeskustelusta voidaan rakentaa aiempaa avoimempi ja rakentavampi, ja Suomi voi löytää yhteisen suunnan metsiensä tulevaisuudelle.

Lataa ja lue raportti alta.

Raportti on suomeksi. Englanninkielinen versio julkaistaan lähiaikoina.

Lataa suomenkielinen raportti pdf-muodossa täältä (avautuu uuteen ikkunaan).

Lisätietoja:

Mari Pantsar, Metsän puolella -aloitteen muutosjohtaja

050 382 0755 mari.pantsar@koneensaatio.fi

Janne Kareinen, Dialogiakatemian johtaja

045 631 6516 janne.kareinen@dialogiakatemia.fi