Apurahat ja residenssipaikat Tiede Populismin vetovoima: mielikuvat, tunteet ja identiteetit Päähakija Apulaisprofessori, dosentti, VTT Sakki Inari ja työryhmä (MobiPopi) Hankkeen jäsenet Kuukausiapurahan saajat: Martikainen Jari, N.N -, Hakoköngäs Eemeli, Ntotsikas Ioannis, Droumpali Myrto, Douffet Brice Myöntösumma 391400 € Tukimuoto Yleinen rahoitushaku Alat Politiikan ja hallinnon tutkimusSosiaalipsykologiaViestintätiede Myöntövuosi 2019 Kesto Nelivuotinen Jos olet hankkeen vastuuhenkilö, voit kirjautua sisään ja lisätä hankkeen tietoja. Kirjaudu sisään Jaa: Takaisin apurahalistaukseen Hakemuksen tiivistelmä Populismi on yksi 2000-luvun yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen kuumimmista tutkimusaiheista, mutta toistaiseksi tiedetään hyvin vähän siitä, mikä populistisessa retoriikassa vetoaa ja saa äänestäjät liikkeelle. Hankkeen tavoitteena on selvittää, miten populistinen viesti houkuttelee ja mobilisoi kannattajia. Perinteisestä politiikan tutkimuksen näkökulmasta poiketen, hanke rakentaa sosiaalipsykologista lähestymistapaa populismin tutkimukseen tarkastelemalla mielikuvien, tunteiden ja identiteetin roolia populistisen viestin mobilisoinnissa kolmen näkökulman kautta: 1) kansalaisten, 2) populistijohtajien ja 3) populistisen median. Näin ollen hanke lähestyy populismia dynaamisena tripolaarisena suhteena, jonka osallisina ovat poliittisten toimijoiden lisäksi media ja kansalaiset. Tarkastelussa on kolmen Euroopan maan suosituimman populistipuolueen vetovoima: Kreikan Syriza edustaen vasenta laitaa, Ranskan Rassemblement National oikeata ja Suomen Perussuomalaiset sijoittuen näiden kahden väliin. Hankkeessa syvähaastatellaan populistipuolueita äänestäneitä sekä tarkastellaan populistijohtajien puheiden ja populistipuolueiden vaalikampanjoiden retoriikkaa ja vastaanottoa hybridimediassa. Loppuraportin tiivistelmä Hanke tarkasteli populismin vetovoimaa mielikuvien, tunteiden ja identiteettien näkökulmasta. Laadullisessa tutkimuksessa otettiin kolme näkökulmaa: 1) tavalliset kansalaiset, 2) populistijohtajat ja 3) populistinen media. Hankkeessa kerätty syvähaastatteluihin perustuva aineisto on ainutlaatuinen ja tuo uutta ymmärrystä populismin sosiaalipsykologisista prosesseista kolmen maan (Suomi, Ranska ja Kreikka) konteksteissa. Kansalaisten haastattelut paljastivat huolia, jotka eivät rajoittuneet maahanmuuttoon, vaan liittyivät myös esimerkiksi toimeentuloon, koettuihin epäkohtiin, julkisiin palveluihin sekä maaseudun perinteiseen elämäntapaan. Poliittista identiteettiä ja yhteenkuuluvuutta rakennettiin erilaisin diskursiivisin keinoin, kuten rationalisoimalla, moralisoimalla, uhriutumalla ja korostamalla ’meidän’ ryhmän ylemmyyttä suhteessa ’muihin’. Hankkeessa tarkasteltiin myös populistijohtajien ja -puolueiden retoriikkaa uusilla diskursiivisilla, visuaalisilla ja multimodaalisilla menetelmillä. Useat tutkimukset osoittavat, että multimodaaliset viestintätavat (esimerkiksi kuvat ja musiikki) yhdessä poliittisen puheen kanssa mahdollistavat syrjivän ja poissulkevan politiikan. Populaarikulttuurista ja huumorista ammentava viestintä voi toimia keinona suojautua esimerkiksi rasistisia tai naisvihamielisiä viestejä koskevilta syytöksiltä. Multimodaalin viestinnän hyödyntäminen tarjoaa myös keinon vihjailuun, väistelyyn ja provokaatioon. Hankkeessa kehitetyt diskursiiviset, visuaaliset ja multimodaaliset menetelmät tarjoavat työkaluja kriittisen poliittisen ja yhteiskunnallisen lukutaidon sekä kansalaisten osallisuuden vahvistamiseen. Koneen rahoitus mahdollisti kansainvälisen tutkimusryhmän perustamisen ja aineiston keräämisen kolmessa populismin kannalta kiinnostavassa kontekstissa. Tuloksia on julkaistu useissa johtavissa kansainvälisissä julkaisuissa ja kootusti Roudledgen vuonna 2025 julkaisemassa teoksessa Qualitative Approaches to the Social Psychology of Populism. Takaisin apurahalistaukseen