Apurahat ja residenssipaikat

Tiede

Informaatioarvon soveltaminen järvien ja metsien suojelussa

Hakemuksen tiivistelmä

Väitöskirjatutkimuksen tavoitteena on selvittää, mitä tietoa, millä tavoilla ja miten paljon sitä pitäisi kerätä, jotta ympäristönsuojelua koskevaan päätöksentekoon sijoitetut resurssit olisivat optimaalisesti käytössä. Kehitämme luotettavia tietokoneperusteisia menetelmiä sekä teoreettista laskentaa ympäristötutkimuksen aineistoihin. Kaksi pääteemaa ovat vesistöseurannat ja metsien suojelu.

Väitöskirjassa hyödynnetään päätösanalyysin työkaluja ja osaotoksen valitsemista ympäristönsuojeluun liittyvässä päätöksenteossa. Käytännön tutkimuskysymys
liittyy Suomen järvien hoitoon. Jos seuranta-aineistoon perustuva järven ekologinen tilaluokka on heikko, Euroopan Unionin vesipuitedirektiivi velvoittaa
jäsenmaitaan toteuttamaan hoitotoimenpiteitä tilan parantamiseksi. Vaikka seuranta on sekä laillisesti että biologisesti perusteltua, sen kustannustehokkuus
ja hyöty on vaikea osoittaa.

Väitöskirjassa käytetään informaatioarvoa (engl. VOI) arvioimaan järvien seuranta-aineiston arvoa. Informaatioarvo on päätösanalyysin käsite, jonka tarkoitus on arvioida lisäaineiston arvo jo ennen kuin aineistoa on kerätty. Tämä väitöskirja on yksi ensimmäisistä yrityksistä soveltaa informaatioarvon käsitettä
todelliseen ympäristön seuranta-aineistoon. Riskineutraalin päätöksentekijän lisäksi tarkastellaan riskinkarttajaa ja sen vaikutusta informaatioarvoon järvien hoitoon liittyvässä kysymyksessä. Tätä ei ole usein huomioitu käytännön sovelluksissa. Lisäksi väitöskirjassa sovelletaan heuristisia osaotoksen valinta-algoritmeja
tunnistamaan sellaisia osaotoksia, jotka joko a) maksimoivat otoksen informaatioarvon, tai b) maksimoivat D-optimaalisuuskriteerin tavoitteena löytää
otos, johon sovitettu tilastollinen malli estimoi mallin parametrit mahdollisimman tarkasti.

Tulokset osoittavat, että informaatioarvon käsitettä voidaan onnistuneesti soveltaa järvien seuranta-aineistoon. Ympäristönsuojelun näkökulmasta tärkein johtopäätös on, että seuranta on kustannustehokasta. Seurannan tulisi ensisijaisesti keskittyä järviin, jotka eivät ennakkotiedon perusteella tarvitse hoitotoimenpiteitä sekä järviin, joiden tila on vielä epävarma. Tutkimus kannustaa jatkamaan informaatioarvon käsitteen soveltamista ympäristökysymyksiin.

Takaisin apurahalistaukseen