Säätiön rahoituksesta noin kolme neljännestä meni tieteentekijöille ja yksi neljännes taiteilijoille. Rahoituksella toteutettiin esimerkiksi väitöskirjoja ja työryhmien tutkimushankkeita sekä tehtiin taiteellista työtä ja taideproduktioita. Tutkijoiden ja taiteilijoiden lisäksi rahoitettavien joukkoon kuului myös pieni määrä journalisteja ja aktivisteja uuden Metsän puolella -aloitteen myötä.

Koneen Säätiön rahoitusta voidaan myöntää akateemiseen tieteelliseen työskentelyyn ja ammatilliseen taiteelliseen työskentelyyn uran eri vaiheissa. Jotta voimme maksaa henkilökohtaisia apurahoja, keräämme rahoitettavilta henkilöiltä syntymäaika- ja osoitetietot.

Henkilökohtaista apurahaa saaneiden ikäjakaumassa painottuvat selkeästi 1980-luvulla syntyneet eli nykyiset 34–43-vuotiaat. Heitä oli 44 % säätiön apurahansaajista.

Vajaa neljännes rahoituksen saajista oli syntynyt 1970-luvulla, ja noin viidennes 1990-luvulla.

Vanhinta ikäluokkaa, 1940-luvulla syntyneitä, oli apurahansaajissa häviävän pieni osuus, mutta heitäkin löytyy. Vanhin apurahansaaja oli syntynyt vuonna 1944.

2000-luvulla syntyneitä oli apurahansaajista – tänä vuonna oletettavasti viimeistä kertaa – alle 1 %. Nuorin heistä oli syntynyt vuonna 2005.

Missä apurahansaajat asuvat?

Koneen Säätiön rahoittamilla projekteilla tulee olla yhteys Suomeen, mutta apurahansaajien ei tarvitse olla suomalaisia eikä heidän tarvitse asua Suomessa.

Säätiön apurahat on tarkoitettu suomalaisille työskentelyyn Suomessa tai ulkomailla, ulkomaalaisille työskentelyyn Suomessa, tai ulkomaalaisille työskentelyyn hankkeissa, joissa on Suomessa toimivia osapuolia. 

Emme kerää tietoa esimerkiksi apurahansaajien sukupuolesta, äidinkielestä tai kansalaisuudesta, mutta asuinpaikkatiedoista näemme, että Koneen Säätiöllä on apurahansaajia ympäri maailmaa. Vuonna 2023 maksatuksia tehtiin 44 eri maahan.

Toimistoltamme Lauttasaaren kartanolta katsottuna lähin rahoituksen saaja asui parinsadan metrin päässä ja kauimmainen yli 15 000 kilometrin päässä Etelä-Australiassa.

Ulkomailla asui 11 % apurahansaajista. Täytyy muistaa, että asuinpaikasta ei voi päätellä esimerkiksi henkilön kansalaisuutta tai äidinkieltä.

Yleisellä tasolla tiedämme kuitenkin, että kaikista apurahansaajista noin 15 % oli valinnut asiointikielekseen englannin, loput suomen.

Tarjoamme apurahansaajillemme asiakaspalvelua ja esimerkiksi koulutustilaisuuksia molemmilla kielillä. Kielten ja asuinpaikkojen erillisyyttä kuvastaa se, että suomenkielisissä etätilaisuuksissa osallistujia on voinut olla Johannesburgia ja New Yorkia myöten, ja samalla englanninkieliseen lähitilaisuuteen Lauttasaaressa moni vieraskielinen osallistuja on voinut kävellä kotoaan.

Suomessa asuvien apurahansaajien (89 %) Helsinki-keskeisyys on silmiinpistävää: 46 % kaikista apurahansaajista asui pääkaupungissa, 43 % muualla Suomessa. Etenkin taiteen puolella apurahansaajat ovat vahvasti keskittyneet Helsinkiin.

Helsingin jälkeen seuraavaksi yleisimmät postitoimipaikat olivat Suomen muita yliopistokaupunkeja: Turku, Tampere, Jyväskylä, Espoo, Oulu.

Olemme viime vuosina myös leikkimielisesti seuranneet, mikä on Koneen Säätiön apurahansaajien keskuudessa yleisin asuinkatu ja postinumero. Tänäkin vuonna ne löytyivät Helsingin itäisestä kantakaupungista. Yleisin postinumero oli Kallion–Hakaniemen 00530 ja yleisin katu Hämeentie.

Helsingissä apurahansaajia asui itäisen kantakaupungin lisäksi eniten Keskustan–Etu-Töölön alueella (00100), Käpylässä (00610), Roihuvuoressa (00820) ja Länsi-Herttoniemessä (00800). Turussa yleisimpiä alueita olivat keskusta (20100) ja Nummi–Ylioppilaskylä (20540), Tampereella keskusta (33100) ja Tammela–Petsamo (33500).