Mansin kielen alkeisoppikirjan toimitustyö ja julkaisu

Oppikirjalla pyritään luomaan yliopistoille paremmat mahdollisuudet opettaa mansia ja sitä kautta edistää mansin kielen osaamista ja tutkimista alan piirissä. Hankkeella toivotaan olevan välillistä vaikutusta myös mansin kielen revitalisaatioon ja säilymiseen.

Mansi on Länsi-Siperiassa Venäjän federaation Hantien ja mansien autonomisessa piirikunnassa puhuttu suomen etäinen sukukieli. Mansilla on tällä hetkellä 1000 puhujaa, eli kieli on vakavasti uhanalainen. Paikallisin voimin kuitenkin  ylläpidetään suppeaa mansinkielistä mediaa ja kulttuuritoimintaa. Mansia opetetaan paikallisissa kouluissa lapsille äidinkielenä tai vieraana kielenä, mutta sitä ei käytetä opetuskielenä. Paikallisessa Jugran yliopistossa Hanti-Mansijskissa mansin kielen tutkimus ja opetus on käytännössä ajettu alas, joten ulkomaisten tutkijoiden apu ja resurssit ovat välttämättömiä oppikirjahankkeen toteuttamiseksi.

Hanke on tutkimusperusteinen. Hankkeessa hyödynnetään työryhmän omaa tuoretta tutkimuksellista tietoa, pedagogista ammattitaitoa sekä natiiviasiantuntijan äidinkielen taitoa. Työ suoritetaan Helsingin yliopistossa ja Hanti-Mansijsikissa. Ajankohtaisen poliittisen tilanteen vuoksi kenttätöiden teko kielen puhuma-alueella tai natiiviasiantuntijan vierailu Suomessa ovat juuri nyt epätodennäköisiä. Työryhmäämme kuuluu yksi suomalainen ja yksi unkarilainen alan postdoc-tutkija sekä mansia äidinkielenään puhuva kieliaktivisti ja toimittaja, jolla on myös mansin kielen opettajan koulutus. Kaikilla ryhmän jäsenillä on pedagoginen koulutus ja kokemusta kielten opettamisesta.

Oppikirja julkaistaan Suomalais-Ugrilaisen Seuran Apuneuvoja suomalais-ugrilaisten kielten opiskelua varten – Hilfsmittel für das Studium der finnisch-ugrischen Sprachen -sarjassa. Kirjan apukieleksi tulee englanti, ja sen avulla voi saavuttaa Eurooppalaisen viitekehyksen mukaisen suullisen ja kirjallisen kielitaitotason B1. Oppikirjasta tulee funktionaalis-deskriptiivinen: käytännön kielitaitoon tähtäävä mutta kuitenkin kielen rakenteet tarkasti kuvaava. Kirjan oheismateriaaliksi tuotetaan verkkosivusto, jolle ladataan mm. äänimateriaaleja.

Työryhmän jäsenet

Susanna Virtanen (projektinjohtaja, postdoc-tutkija) on sekä tutkinut mansin kielen rakennetta että tehnyt pitkän uran suomi vieraana kielenä -opettajana. Hänen ammattitaidossaan yhdistyvät vahva kielipegagogiikan tuntemus ja mansin kielen rakenteen analyyttinen hallinta. Virtanen vastaa hankkeessa ennen kaikkea kielen rakenteen kuvauksesta sekä harjoitustehtävien laatimisesta. susanna.s.virtanen[at]helsinki.fi

Csilla Horváth (postdoc-tutkija) on tutkinut mansin kieltä ja myös tehnyt laajasti kenttätöitä mansin puhuma-alueilla. Hänen tutkimuksensa kohdistuu sosiolingvistiikkaan. Lisäksi hän on pätevöitynyt unkari vieraana kielenä -opettajaksi. Horváth vastaa hankkeessa ennen kaikkea tekstiosioiden luomisesta ja kulttuuritiedon tuottamisesta. csilla.horvath[at]helsinki.fi

Tamara Merova (natiiviasiantuntija) on mansinkielisen median toimittaja ja kieliaktivisti. Hänellä on myös mansin kielen opettajan pätevyys. Merova toimii hankkeessa äidinkielisenä asiantuntijana sekä yhdyshenkilönä mansin kielen puhujien ja hankkeen tutkijoiden välillä.

Yläreunan kuva: Vene Štšekur -joen rannalla Hantien ja mansien autonomisen piirikunnan luoteisosassa 2009. Kuva: Csilla Horváth