Kuinka ilmasto hyvitetään – Miten ilmastonmuutosta kelvollistetaan kuluttajapalveluksi ja miten palvelullistamista oikeutetaan?

Hakemuksen tiivistelmä

Ilmastonmuutoksen torjuminen on nykyisen elämänmuotomme kohtalonkysymys. Toivo peruuttamattoman kehityksen pysäyttämisestä on asetettu ensisijaisesti kansainväliseen poliittiseen päätöksentekoon. Poliittinen järjestelmä on kuitenkin osoittautunut hitaaksi ja tehottomaksi reagoimaan ongelmaan. Myös sen kyky saada ihmisiä toimimaan yhdessä ja yhteisvastuullisesti ilmastonmuutoksen torjumiseksi on kyseenalaistettu. Kollektiivisen vastuun ajatus on alkanut purkautumaan yksilöllistetyiksi vastuiksi: ilmastonmuutoksen pysäyttämisvastuu on yhä enemmän kullakin yksilöllä osana hänen jokapäiväistä elämäänsä. Pureudumme hankkeessamme tämän ajattelutavan keskeisimpään ilmentymään, vapaaehtoisiin päästöhyvitysmarkkinoihin. Kuluttajille ja yrityksille suunnataan palveluita, joiden kautta voi hyvittää aiheutettuja hiilipäästöjä rahalla. Henkilökohtaisesti lasketun hiilijalanjäljen ja siihen sovitetun hyvitysmaksun ajatellaan tekevän ilmastonmuutoksesta konkreettisen ja ymmärrettävän. Samalla yksilökohtainen laskentatapa ja henkilökohtainen hyvitys muokkaavat käsitystämme yhteisestä vastuusta ja tarpeestamme muuttaa elintapojamme. Tutkimme hankkeessamme niitä materiaalisia, tiedollisia sekä moraalisia prosesseja, joilla ilmastonmuutosta muokataan päästöhyvitysmaksuiksi. Käännämme palvelutuotannon taustan esille ja jäljitämme ne moninaiset järjestelyt, jotka tekevät hyvityspalvelut mahdollisiksi. Pureudumme erityisesti paljastuviin ilmastotiedon kelvollistamisen ja oikeuttamisen tapoihin: tutkimme, millaisen ja millä tavoin muodostetun tiedon varassa hyvityksillä käydään kauppaa sekä miten kuluttajat ja hyvityksiä myyvät yritykset oikeuttavat toimintaansa. Nostamme esiin paitsi hyvityspalvelutuotannon piilottamat tiedolliset ristiriidat, myös ilmastonmuutoksen hidastamisen poliittisen ja markkinavetoisen oikeuttamisen tyylit. Hyvitysjärjestelyt ovat vakiintumassa Suomeen vauhdilla, ja tutkimuksemme tarjoaa ilmiöön näkökulman, joka on puuttunut yhteiskunnallisesta keskustelusta.

Ilmasto ei kommunikoi kuten ihmiset – se ei ryhmäydy edustamaan itseään ja kerro ahdingostaan. Vastaavasti nykyiset instituutiot eivät ole rakentuneet ilmaston ehdoilla. Vakiintuneet hallintatavat laista talouteen ja poliittiseen edustuslaitokseen eivät ole muovautuneet ilmastokysymysten käsittelyyn vaan järjestämään inhimillistä yhteiseloa ja palvelemaan kasvun tavoitteita. Tiede muistuttaa ilmastokriisistä, mutta tutkimustiedon kytkeytyminen vaikuttaviin instituutioihin on kitkaista. Näin ollen ilmasto ei ankkuroidu elämäämme suoraan vaan välittyneenä, erityisesti talouden ja politiikan ja lainsäädännön kautta. Tässä kontekstissa kysymys siitä, miten ilmastosuhteemme muovautuu, nousee yhteiskuntatieteellisesti kiinnostavaksi.

Climakedo-hanke pureutui kysymykseen vapaaehtoisen päästökompensaation kautta. Päästökompensaatio on noussut viime vuosina kiistanalaiseksi tavaksi vastata ilmastonmuutokseen ja rakentaa ilmastosuhdetta. Vertaisarvioitu tutkimustyömme osoitti, että ilmastonmuutoksen hillintä vapaaehtoisen kompensaatiomarkkinan avulla ei ole suoraviivaista ja kätevää tehokkaiden välineiden hyödyntämistä vaan kytköksissä monimutkaisiin moraalisiin ja hallinnollis-juridisiin jäsennyksiin ja toimiin. Kompensaatiotoimijat ja Suomen lainsäädännön muutokset ovat rakentaneet markkinaa, joka edelleen näyttäytyy epäselvänä ja epäluotettavana, niin kuluttajille, yrityksille kuin hallinnollekin.

Tutkimuksemme on haastanut ajatuksen markkinajärjestelyjen omalakisuudesta ilmaston ja sen muutosten huomioimisessa. Kompensaatiojärjestelyt elävät sen sijaan moniaineksisena kokoonpanona, jossa yhdistyvät tutkimustieto ja todentamismenettelyt, markkinapohjaisen arvonmuodostuksen periaatteet ja välineet, regulaatio lainsäädännöstä kuluttajaohjaukseen, mediakeskustelu sekä yritysten ja kuluttajien näkemykset. Tutkimuksemme kannustaa jatkamaan ilmastosuhteemme monimutkaisen muotoutumisen teoreettisesti kunnianhimoista tarkastelua.