Valmiina uuteen

Yhteiskunnallisten olosuhteiden muuttuessa säätiöiden on yhä tärkeämpää näkyä, osallistua ja vaikuttaa, kirjoittaa Koneen Säätiön toimitusjohtaja Ulla Tuomarla.

Viime vuodet ovat opettaneet, että säätiöiden toimintaympäristö on jatkuvassa muutoksen tilassa. Lisäksi se vaikuttaisi monimutkaistuneen pysyvästi. Suomessa meillä on käynnissä hyvinvointivaltion vetäytyminen, mikä on omiaan lisäämään painetta säätiöihin. Julkisen rahoituksen leikkaukset näkyvät säätiöissä ennätysmäisinä hakemusmäärinä sekä hakuaikojen ulkopuolella tapahtuvina akuutteina yhteydenottoina.  

Näinä vaikeina aikoina säätiöitä kutsutaan mukaan ja ne osallistuvat enenevässä määrin laajempaan yhteiskunnalliseen keskusteluun, olipa huolena sitten tieteen arvostuksen väheneminen, demokratian rapautuminen tai nuorten tulevaisuususkon horjuminen. On mielekästä näkyä, osallistua ja vaikuttaa, joskaan säätiöiden vastuulle ei voi langettaa suomalaista hyvinvointia.   

Vuoden 2025 aikana Koneen Säätiössä päivitettiin säätiön strategia. Tulemme jatkossa laventamaan yhteiskunnallista vaikuttamistyötämme nuorten ja vähemmistöjen osallisuuden lisäämiseksi. Kuluvan vuoden aikana tulemme tarkentamaan, miten toimimme käytännössä. Samaan aikaan jatkamme työtä, jota olemme tehneet jo pitkään: tieteen ja taiteen rahoittamista. Tieteen ja taiteen vapauden puolustaminen – säätiön tärkein arvo – tuntuu tässä ajassa hyvin ajankohtaiselta. 

Tieteen ja taiteen vapauden puolustaminen – säätiön tärkein arvo – tuntuu tässä ajassa hyvin ajankohtaiselta. 

Keskusteluilmapiirin koveneminen ja suomalaisten arvopohjien eriytyminen näkyvät julkisuudessa esimerkiksi tieteen ja taiteen hyödykkeistävänä puheena. Tiede näyttäytyy julkisuudessa yhä poliittisempana ja sitä myös tarkoitushakuisesti kyseenalaistetaan. Yksittäisistä rahoitusmyönnöistä nousee aika ajoin kohu-uutisia, ja valitettavasti tutkijoita myös pyritään vaientamaan. Vaarana on, että tutkijat itse alkavat vältellä sensitiivisiä tutkimusaiheita maalittamisen pelossa. Rahoittajalla on valtaa ja vastuuta. Käytännön tasolla tarjoamme rahoittamillemme tutkijoille ja taiteilijoille tukea vaikeassa tilanteessa, mutta myös ennaltaehkäisevää koulutusta.   

Toinen huolestuttava piirre ajassamme on se, että tutkijalähtöinen rahoitus on suhteellisesti vähenemässä. Yhä merkittävämpi osa tutkimusrahoituksesta on poliittisen ohjailun alaista, ja siksi nostaisin tässä esiin säätiöiden merkittävää roolia osana tutkimusrahoituksen kokonaisuutta. Suuri osa rahoittamastamme tutkimustyöstä on perustutkimusta, joka ei yleensä vedä puoleensa median huomiota tai jolla ei ole välitöntä sovellusarvoa tämän hetken yhteiskunnassa. Hyvä esimerkki tällaisesta on vaikkapa jonkin harvinaisen kielen kieliopin laatiminen. Se lisää lingvististä tietoa maailman kielistä ja kielellisistä järjestelmistä, mutta sillä ei kammeta Suomea nousuun tässä ja nyt. Tutkimusideoiden vapaa liikkuvuus on tieteen autonomian perusedellytys ja tärkeä osa yhteiskunnan tiedollista perustaa. 

Tutkimusideoiden vapaa liikkuvuus on tieteen autonomian perusedellytys ja tärkeä osa yhteiskunnan tiedollista perustaa. 

Säätiössä katsotaan pitkäjänteisesti eteenpäin myös uudistamalla Saaren kartanon residenssitoiminnan olosuhteita; Mietoisissa on jo hyvän aikaa valmistauduttu isoon remonttikokonaisuuteen, jolla uudistetaan residenssissä olevien taiteilijoiden ja tutkijoiden työskentelytilat. Arkkitehtivalinnassa painotimme ekologisia arvoja, rakennusten historiallisten kerrostumien esille jättämistä sekä uudistettavien rakennusten kokonaisvaltaista kytkeytymistä muuhun rakennuskantaan ja ympäröivään luontoon. Vanhasta navetasta on tarkoitus hyödyntää kaikki käyttökelpoinen materiaali ja samalla tehdä siitä moninaista taiteilijakuntaa mahdollisimman hyvin palveleva työskentelytila.

Vuoden 2025 lopussa Hanna Nurminen jätti pitkäaikaisen tehtävänsä säätiön hallituksen puheenjohtajana, ja tilalle astui Ilona Herlin. Hanna Nurmisen kädenjälki näkyy säätiössä kaikin mahdollisin tavoin, niin säätiön pääoman kasvussa kuin kartanoidemme estetiikassa. Henkilökohtaisesti olen kiitollinen siitä, että ehdin työskennellä säätiössä Hanna Nurmisen aikana. Koneen Säätiö on tänä päivänä vahvasti Hannan näköinen olio: valpas, tarkkanäköinen ja rohkea. Luottavaisin mielin kapula on nyt siirretty eteenpäin enkä epäile hetkeäkään, etteikö nämä samat ominaisuudet määrittäisi Hannan seuraajaa Ilonaa.

Teksti on julkaistu Koneen Säätiön vuosikertomuksessa 2025. Tutustu vuosikertomukseen täällä: Koneen Säätiön vuosi 2025 (aukeaa uuteen välilehteen)