Tarinat ja julkaisut

Konehuone-kolumni

28.04.2026

Metsän puolella – mahdollisten käännekohtien kudelma

Kuva: Jussi Vierimaa.

Yli sadan hankkeen Metsän puolella -aloitteella on voimaa muuttaa asioiden suuntaa, kirjoittaa muutosjohtaja Mari Pantsar.

Leikitään hetki, että tarkastelemme suomalaista metsien käyttöä ja metsäsuhdetta lintuperspektiivistä. Näemme samanaikaisesti useita toisiinsa kietoutuvia kehityskulkuja.  

Kauempaa katsottuna huomaa heti, ettei metsien kestävän tulevaisuuden rakentamisessa ole hopealuotia. Ratkaisua on rakennettava monella rintamalla samanaikaisesti. Metsien nykymallinen käyttö kun on muotoutunut polkuriippuvuuksien, asenneilmapiirien ja ohjaavien rakenteiden kautta.  

Alle kolmevuotias Metsän puolella -aloite haluaa edistää luonnon kantokykyä kunnioittavia toimintatapoja tukemalla uusia taide-, tiede-, aktivismi- ja journalismiavauksia. Keväällä 2026 se on myöntänyt rahoitusta 24 uudelle hankkeelle yhteensä 3,5 miljoonaa euroa. Hankkeita yhdistää halu tarkastella metsiä toisin, liikkuen ajassa sekä eri lajien ja näkökulmien välillä.

Lintuperspektiivistä metsät näyttäytyvät moniäänisenä kokonaisuutena ja niihin liittyy monia uskomuksia, myyttejä. Rahoitusta saanut Hannes Pasasen johtama hanke tunnistaa ja alkaa purkaa harhakäsityksiä, joista osaa pidetään tahallisesti yllä ja vahvistetaan.  

Kun näkee metsän puilta, katse porautuu myös vastuullisuuskysymyksiin. Suomalaisessa metsäkeskustelussa yritysvastuu on jäänyt vähälle huomiolle, mutta tähän tarttuu nyt rahoitettava Finnwatchin hanke. Se kehittää metsäyhtiöille kansainvälisiin standardeihin pohjautuvaa vastuullisuuskriteeristöä. Tavoitteena on, että metsäyhtiöiden toimintaa voidaan arvioida järjestelmällisesti, tunnistaa puutteita ja luoda kannustetta parantaa käytäntöjä.  

Samaan aikaan toisaalla katse laskeutuu Kainuun metsiin. Heli Maijasen hankkeessa tutkitaan metsiä kaatuneiden sotilaiden leposijana ja sodan muistamisen paikkana. Metsä on luonnonympäristön lisäksi elävä arkisto, jossa menneisyys ja nykyisyys ovat yhtä aikaa läsnä. 

Pinnan alle mennään myös Kristiina Karhun tutkimuksessa, joka käsittelee vanhojen metsien maaperän hiilivarastoja ja erityisesti kuolleiden mikrobien jäänteiden merkitystä. Hanke haastaa yksinkertaistettuja käsityksiä siitä, miten hiili palautuu maaperään hakkuiden jälkeen, ja tuottaa tietoa, joka voi tarkentaa ilmastomalleja ja vahvistaa suojelun perusteluja. 

Kun näkökulmaa laajennetaan, hahmottuu Metsän puolella -aloitteesta laaja, reilusti yli 100 erilaisen hankkeen kudelma. 

Tämän kokonaisuuden tavoitteena on suhtautua metsäluontoon yhtä tarmokkaasti kuin rahoitusta saaneen Suurenmoinen petolintukevät -dokumenttielokuvaprojektin 87-vuotias ornitologi. Hän kiipeää joka kevät ja kesä jopa satoihin puihin rengastamaan lintujen poikasia ja keräämään tutkimusmateriaalia. Dokumentin päähenkilön vaatimaton elämäntapa muistuttaa, että rikas ja hyvä elämä ei vaadi ylenpalttista kuluttamista tai nuoruutta, vaan intohimoa, merkityksellistä tekemistä ja vastuunkantoa. 

Metsän puolella -aloitteessa luonnon kantokykyä kunnioittavia toimintatapoja uudistetaan monin keinoin. Siksi sillä on voimaa muuttaa suuntaa. Lintuperspektiivistä katsottuna käännekohtia on yhtä monta kuin on tekijöitäkin.

Tutustu kaikkiin rahoitusta saaneisiin Metsän puolella -hankkeisiin