Hallituksen puheenjohtajan katsaus vuoteen 2025

Vuoden 2025 päätteeksi Koneen Säätiö sai uuden hallituksen puheenjohtajan sekä päivitetyn strategian. Vapaan ja moniäänisen tieteen ja taiteen tukeminen kuitenkin jatkuu, kirjoittaa uusi puheenjohtaja Ilona Herlin.

Vuosi 2025 oli Koneen Säätiölle kahdella tavalla erityisen merkityksellinen. Ensinnäkin se oli viimeinen vuosi, jolloin tämä organisaatio sai nauttia pitkäaikaisen työntekijänsä ja luottamushenkilönsä Hanna Nurmisen johtajuudesta. Vastaanotin häneltä vuodenvaihteessa hallituksen puheenjohtajan viestikapulan. Toisekseen vuosi 2025 merkitsi vanhan strategiakauden päättymistä ja uuteen kauteen valmistautumista. Hallitus ja henkilökunta kokoontuivat yhdessä pohtimaan niitä haasteita, joita eri tavoin kriisiytynyt yhteiskuntamme säätiölle heittää, ja lukuisissa keskusteluissaan hallitus loi Nurmisen kauden päätteeksi suuntaviivat organisaation tulevalle toiminnalle.

Hanna Nurmisen merkitystä Koneen Säätiölle on mahdoton liioitella. Hän on ollut säätiön kasvattaja – monessa mielessä. Hän on paitsi mittavalla lahjoituksellaan mahdollistanut säätiön toiminnan viime vuosikymmenten laajenemisen myös vaikuttanut ratkaisevasti laajentumisen suuntiin ja tapoihin. Ympäristöntutkimus sekä taiteen ja kulttuurin tukeminen – kruununa Saaren kartano – ovat hänen tuomisiaan, mutta hyvin tärkeä panos on ollut myös aktiivinen, tutkiva ote: valppaus, joka on luonnehtinut säätiön toimintaa hänen johtajuusaikanaan. Suuri vaikutus säätiön tyylin luomiseen on ollut rekrytoinneilla. Hanna Nurminen on valinnut joukkueeseensa sellaisia ihmisiä, joiden kanssa yhteinen, oikealta tuntuva henki on syntynyt ja vapaa ideointi mahdollistunut.

Hanna Nurmisen merkitystä Koneen Säätiölle on mahdoton liioitella.

Koneen Säätiö on toiminnassaan uskonut vapaan tieteen ja taiteen voimaan. Pelkästään 2020-luvulla sitä on rahoitettu 265 miljoonalla eurolla luottaen siihen, että laadukkaan tieteen ja taiteen tuotokset rikastuttavat suomalaista kulttuuria ja yhteiskuntaa tavoilla, joita emme säätiössä pysty ennalta ennustamaan. Hajautettu arviointijärjestelmä on taannut sen, että rahoitus on paitsi suuntautunut laadukkaille hankkeille myös ollut monen eri ihmisen tärkeänä pitämää. Säätiön oman äänen ei olekaan ollut tarkoitus kuulua erityisen voimakkaana, vaan tavoitteena on ollut vehreä ja moninainen ympäristö- ja ihmistieteiden ja taiteiden aluskasvusto, joka mahdollistaa inhimillisen (ja myös ei-inhimillisen) kukoistuksen Suomessa.

Vapaan tieteen ja taiteen rahoitusta enemmän huomiota ovat saaneet sellaiset, määrältään pienemmät säätiön rahoituspäätökset, joilla säätiö on halunnut suoraviivaisemmin osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun tai ainakin olla sitä mahdollistamassa. Erityisesti toiminta Metsän puolella on saanut näkyvyyttä. Siinä tieteiden ja taiteiden tukemista on täydennetty journalismilla ja aktivismilla sekä muunkinlaisella yhteiskunnallisella aktiivisuudella. Suomen metsien tilanne vaati valpasta säätiötä reagoimaan ja ryhdyimme Metsän puolelle. Ohjelma on hyvässä vauhdissa, ja metsäkeskustelu on monipuolistunut, mikä oli alkuperäinen tavoitteemme. Nyt maailman ja Suomen murros näyttävät siltä, ettemme voi rajautua aloitteellisuudessa vain metsiin. Muutamassa vuodessa Suomea on muutettu suuntaan, joka jättää entistä enemmän tilaa ja samalla asettaa entistä kovemman haasteen kolmannen sektorin toimijoille; toisaalta juuri kolmannen sektorin toimijoilta on samanaikaisesti leikattu rahoitusta ja sen myötä toimintamahdollisuuksia. Siksi uudessa strategiassamme aiomme avata väyliä entistä laajemmalle ja aloitteellisemmalle maailman parantamiselle yhdessä muun kansalaisyhteiskunnan kanssa.

Uudessa strategiassamme aiomme avata väyliä entistä laajemmalle ja aloitteellisemmalle maailman parantamiselle.

Vapaan ja moniäänisen tieteen ja taiteen tukemisesta emme kuitenkaan ole luopumassa. Luotamme yhä siihen, että ne parantavat maailmaa, rahoittajasta riippumatta. Uudistuva toimintamme merkitseekin myöntösumman ja samalla organisaation kasvattamista. Viimeisessä, vuodentakaisessa hallituksen puheenjohtajan puheenvuorossaan Nurminen toivoi organisaation pitävän jatkossa kiinni ennen kaikkea rohkeudesta. Niin me teemme. Valppauden ja rohkeuden lisäksi tarvitsemme myös viisautta, kun koetamme vaikuttaa suomalaiseen yhteiskuntaan niin, että se säilyttäisi parhaita puoliaan, ihmisten tasavertaista suhdetta toisiinsa ja heidän keskinäistä luottamustaan samalla uudistuen mielikuvitusten viitoittamia teitä.

Teksti on julkaistu Koneen Säätiön vuosikertomuksessa 2025. Tutustu vuosikertomukseen täällä: Koneen Säätiön vuosi 2025 (aukeaa uuteen välilehteen)