Metsän puolella -rahoitusta 24 uudelle hankkeelle

Hankkeissa syvennytään muun muassa metsäyhtiöiden yritysvastuuseen, edistetään tietoperusteista keskustelua murtamalla metsämyyttejä ja tutkitaan, miksi metsien suojelu usein epäonnistuu. 

Metsän puolella -aloitteen tavoitteena on vahvistaa ymmärrystä metsien monista merkityksistä ja arvoista, myös metsäluonnon itseisarvosta, sekä edistää luonnon kantokykyä kunnioittavia toimintatapoja.

Kaksi kertaa vuodessa järjestettävässä avoimessa haussa rahoitusta voidaan myöntää metsiin liittyvään tutkimukseen, taiteeseen, journalismiin ja aktivismin. Avoimen haun ohella Metsän puolella -rahoitusta voidaan myöntää niin sanotun etsivän säätiötyön avulla myös muille avauksille, jotka sopivat aloitteen tavoitteisiin.

Huhtikuun 2026 päätöksissä Koneen Säätiön hallitus myönsi rahoitusta 24 hankkeelle yhteensä noin 3,5 miljoonaa euroa. Hakemuksia avoimeen hakuun saapui 541.

”Nyt rahoitettavat hankkeet vahvistavat edelleen yli 100 hankkeen Metsän puolella -verkostoa. Uutena avauksena kiritetään esimerkiksi metsäteollisuuden vastuullisuustoimia luontokadon pysäyttämiseksi. Lisäksi jatketaan pitkäjänteistä työtä yhteisten vanhojen metsiemme suojelemiseksi”, Metsän puolella -aloitteen muutosjohtaja Mari Pantsar sanoo.

Poimintoja uusista hankkeista

Finnwatch ry:n hankkeen Katveesta valokeilaan – Luontokato metsäyhtiöiden yritysvastuukysymyksenä (300 000 euroa) tavoitteena on kirittää metsäyhtiöitä huomioimaan toiminnassaan luonnon monimuotoisuus aiempaa systemaattisemmin. Hankkeessa tieteellinen tieto metsäluonnon kestävästä käytöstä ja yritysvastuun kansainväliset standardit yhdistetään kattavaksi vastuullisuuskriteeristöksi, jota vasten metsäyhtiöiden toimintaa voi peilata. Yhtiöiden käytäntöjä ja prosesseja analysoimalla on tavoitteena osoittaa vastuullisuuspuutteet yhtiöiden asiakkaille, sijoittajille ja suurelle yleisölle, jotta heidän on helpompaa kannustaa yhtiöitä systemaattiseen muutokseen.

Soveltavan ekologian professori Mikko Mönkkösen johtama hanke (350 000 euroa) tutkii, miten metsiä voidaan käyttää Suomessa alueellisesti reilusti ja ekologisesti kestävästi. Tavoitteena on tuottaa tietoa, joka tukee samalla metsiin perustuvan talouden sopeutumiskykyä. Hanke tarkastelee kysymyksiä maakuntakohtaisesti ja esimerkiksi kuntien ja seurakuntien roolia tarkastellen. Tutkimus etsii vastauksia ekologisesti kestäviin hakkuukertymiin, hakkuuvuotoon (ilmiöön, jossa hakkuiden vähentyessä yhdellä alueella ne kasvavat toisaalla) sekä siihen, millaisilla ohjauskeinoilla metsien käyttöä voidaan muuttaa ja miten metsistä voidaan luoda arvoa ilman puun polttoa tai kuitupuuksi hakkaamista.

Teatterintekijä Elsa Lankisen johtama Raakku – virtavesien hiljaiset (200 600 euroa) on teatteria, historiaa ja tieteellistä tutkimusta yhdistävä hanke, joka syventyy erittäin uhanalaisen jokihelmisimpukan eli raakun kokemiin mullistuksiin ja Suomussalmen Hukkajoella vuonna 2024 tapahtuneeseen raakkujen joukkotuhoon. Hanke toteutetaan esittävän taiteen kollektiivi Vaaran taiteilijoiden ja Itä-Suomen yliopiston tutkijoiden välisenä yhteistyönä. Taiteellisena tuotoksena valmistuu teatteriesitys, jossa helmenpyynnin historiaan pohjautuva nukketeatteri yhdistyy ajankohtaiseen dokumenttiteatteriin. Tieteellisessä tutkimuksessa Itä-Suomen yliopiston tutkijat tarkastelevat raakun suojeluhistoriaa sekä ihmisen ja raakun välistä yhteistoimintaa.

Oikeustieteen dosentti Hanna Malik johtaa monitieteellistä Corporate Forest -hanketta (399 000 euroa), jossa tutkitaan, miksi metsien suojelu usein epäonnistuu. Se analysoi laajasti oikeudellisia ja poliittisia tekstejä paljastaakseen, miten metsien määrittely ja sääntely voivat huomaamatta mahdollistaa haittoja. Hanke tuottaa käytännönläheistä tietoa luonnon monimuotoisuuden ja vanhojen metsien suojelun tueksi sekä auttaa kehittämään kestävämpiä metsähallinnan käytäntöjä.

Maatalous- ja metsätieteiden tohtori Hannes Pasasen johtama Metsien myytit -hanke (330 000 euroa) edistää parempaa metsäkeskustelua, -uutisointia ja -päätöksentekoa tunnistamalla ja oikaisemalla suomalaisessa metsäkeskustelussa esiintyviä keskeisiä virhekäsityksiä. Murrettavana olevat myytit voivat liittyä esimerkiksi metsien monimuotoisuuteen, metsätalouden vesistövaikutuksiin sekä hiilinieluihin ja -varastoihin. Hankkeen tutkijaverkosto koostaa virhekäsityksistä tutkimustietoon perustuvia, visuaalisesti havainnollisia ja helposti hyödynnettäviä materiaaleja. Ne julkaistaan avoimesti, jotta jokaisella metsäkeskustelusta kiinnostuneella on pääsy helposti ymmärrettävään tiedepohjaiseen metsätietoon. 

Lue Mari Pantsarin kolumni ”Metsän puolella – mahdollisten käännekohtien kudelma”

Katso lista kaikista Metsän puolella -hankkeista