Metsäasiantuntija Sara Yrjönmäen työssä keskeistä on monien osaajien vuorovaikutus

Koneen Säätiön Metsän puolella -aloitteen metsäasiantuntijana työt aloittanut Sara Yrjönmäki tietää, että monet metsiin liittyvät asiat voivat olla totta yhtä aikaa. 

Yrjönmäki valittiin uuteen metsäasiantuntijan tehtävään avoimessa haussa. Hän työskentelee monivuotisessa Metsän puolella -aloitteessa, jonka tavoitteena on vahvistaa ymmärrystä metsien monista merkityksistä ja arvoista sekä edistää luonnon kantokykyä kunnioittavia toimintatapoja. 

”Työssäni seuraan esimerkiksi, mitä metsiin liittyvää keskustelua käydään ja millaista metsiin liittyvää asiantuntijuutta on olemassa. Sitä kautta yritän varmistaa, että Metsän puolella -toiminnassa huomioidaan kaikki se laaja-alainen asiantuntijuus, jota metsiin liittyy”, Yrjönmäki sanoo. 

Yrjönmäelle on selvää, että yksi ihminen ei voi hallita kaikkea metsiin liittyvää tietoa, vaan jatkuva vuorovaikutus monenlaisten osaajien kanssa on tarpeen. Pohjaa monialaisuutta korostavaan ajatteluun antoivat humanististen kestävyystieteiden opinnot, joita Yrjönmäki on suorittanut Leidenin yliopistossa Hollannissa ja London School of Economics and Political Science -yliopistossa.

”Opintoihini kuului esimerkiksi taloustiedettä, maantiedettä, sosiolingvistiikkaa ja historiaa. Tämän taustan vuoksi minulle on luontaista hahmottaa myös metsäasioita monesta eri näkökulmasta. Kun puhutaan metsistä, puhutaan itse asiassa aina monista asioista yhtä aikaa.”

Erityisesti sosiaalisen median kautta välittyy usein kuva polarisoituneesta metsäkeskustelusta. Tällöin ei välttämättä tule huomanneeksi sitä, että moni asia voi olla totta samanaikaisesti, Yrjönmäki sanoo.

”Eri näkökulmat ovat kuitenkin keskusteluissa jollain tavalla läsnä, vaikka niitä ei sanottaisi ääneen: vaikkapa se, mitä metsien käyttö on merkinnyt Suomen taloudelle, miten metsäomistukset näkyvät perhesuhteissa tai miten lähimetsä vaikuttaa henkiseen hyvinvointiin.”

Aiemmissa tehtävissään Yrjönmäki on työskennellyt monipuolisesti kestävyysmurroksen parissa. Hän on kerännyt kokemusta esimerkiksi YK:n ympäristöohjelman alaisessa pankkien kestävyysaloitteessa, kehitysyhteistyöhön ja kiertotalouteen liittyvissä kansainvälisissä järjestöissä ja Sitrassa. Lisäksi hän on toiminut Nuorten luontodelegaattina vuosina 2024–2025 ja tehnyt vapaaehtoistyötä.

Viimeisimpänä, ennen Koneen Säätiötä, Yrjönmäki työskenteli yritysten luontotyöhön keskittyvässä konsulttiyritys One Planetissa.

”On selvää, että yritysten rooli on keskeinen myös kestävyysmurroksessa”, Yrjönmäki toteaa.

Suomessa kestävyysmurroksesta puolestaan ei voi puhua ilman, että puhuisi metsistä. Se tekee Metsän puolella -aloitteesta Yrjönmäelle erityisen kiinnostavan.

”Metsän puolella etsii mahdollisuuksia muutokseen ja asioiden tekemiseen uudella tavalla. Tehtävämme on tältä osin myös ammennustyötä: pääsemme yhdessä laajan toimijajoukon kanssa pohtimaan, mitä kaikkea toiminnassamme tulisi tulevina vuosina huomioida, jotta muutos olisi mahdollinen.”

Kolme kysymystä metsäasiantuntijalle 

Millaista on ollut aloittaa työt säätiössä? 

Koneen Säätiössä katson asioita jälleen uudesta näkökulmasta verrattuna aiempiin työpaikkoihini. Metsän puolella -tiimiimme kuuluvat muutosjohtaja Mari Pantsar, koordinaattori Minka Virtanen sekä kevään ja syksyn ajan harjoittelija Anton Riihelä. Minut on otettu hyvin vastaan myös aloitteen sidosryhmissä ja yhteistyökumppaneiden verkostossa. Olen päässyt vauhdilla mukaan vuosittaisen Metsän puolella -foorumin suunnitteluun. Toukokuussa järjestettävä tapahtuma on sukellus kaikkeen siihen, mitä Metsän puolella -yhteisön rahoituksen saajat tekevät.

Mitä tykkäät puuhailla töiden ulkopuolella? 

Uteliaisuus pätee työelämän lisäksi myös muuhun elämääni: tykkään kokeilla kaikkea! Tänä vuonna olen päättänyt omistautua kieli-immersiolle. Olen opiskellut monia kieliä, mutta niitä ei tule käytettyä arjessa. Kuluvan vuoden aikana hakeudun tilanteisiin, joissa voin puhua saksaa, espanjaa, farsia, hollantia ja ruotsia. Kahden kuukauden välein kieli vaihtuu, ja aion myös dokumentoida rupeamaa jollain tavalla. Tykkään myös hiihtää, ja näin hiihtokauden lopussa haaveilen jo sopivasta ajankohdasta, jolloin voisin lähteä Lappiin hiihtovaellukselle – se on vielä kokematta. 

Mikä eläin olisit? 

En tiedä miksi, mutta skotlantilaiset ylämaankarjan naudat ovat kiehtoneet minua siitä asti, kun näin niistä postikortin lapsena. Olen nähnyt niitä sittemmin luonnossa useissa ja yllättävissäkin paikoissa, esimerkiksi laiduntamassa Hollannin pohjoisrannikolla sijaitsevien Friiseinsaarten hiekkadyyneillä. Toinen suosikkini ovat lepakot!