Tarinat ja julkaisut

16.03.2017

Tässä ovat Vuoden Tiedekynä 2017 -palkintoehdokkat

25 000 euron suuruinen palkinto myönnetään erityisen ansiokkaasti kirjoitetusta suomenkielisestä tieteellisestä kirjoituksesta.

Palkinto jaetaan vuorovuosin humanistisen, yhteiskuntatieteen ja ympäristöntutkimuksen alan suomenkielisen artikkelin kirjoittajalle tai kirjoittajille. Tänä vuonna palkinto jaetaan humanistiseen alaan kuuluvan tieteellisen artikkelin kirjoittajalle tai kirjoittajille.

Koneen Säätiön tiedeasiamies, dosentti Kalle Korhonen ja toimittaja Johanna Vehkoo valitsivat lähetettyjen artikkeleiden joukosta kolmetoista artikkelia Vuoden Tiedekynä 2017 -palkintoehdokkaiksi:

Outi Hupaniittu & Lauri Piispa, ”Hella Wuolijoki ja neuvostoelokuva 1929–1930”, Lähikuva 3/2015, 7–29. Uutta tietoa Hella Wuolijoen elämästä ja Suomen kulttuuri-ilmastosta 1920- ja 30-lukujen vaihteessa tarjoava tutkimus, joka kertoo tarinansa intensiivisesti.

Essi Katila & Saara Ratilainen, ”Internet ja venäläinen amatööritelevisio”, Idäntutkimus 1/2016, 53–69. Kiinnostava katsaus venäläiseen internet- ja mediakulttuuriin, joka avaa uutta maailmaa analysoimalla kulttisuosioon noussutta nettisarjaa Stervotški ja sen kulttuurisia merkityksiä.

Ville Kivimäki,”Sotamies Riitaojan poikauhri. Sota suomalaisen mieheyden myyttisenä lähteenä”, teoksessa Näkymätön sukupuoli. Mieheyden pitkä historia (toim. Pirjo Markkola, Ann-Catrin Östman & Marko Lamberg, Vastapaino 2014), 246–270. Tuntematon sotilas -teosta siirtymäriittinä tulkitseva tutkimus, joka kohoaa pohtimaan yhteiskunnallisen menestymisen ja häviämisen kerrontaa.

Mirja Kokko, ”Jos minutkin haetaan taivaaseen?’ Surevan lapsen vaihtoehtoiset maailmat Riitta Jalosen ja Kristiina Louhen kuvakirjoissa Elisabet, nalle ja pikkuveli, jota ei ole ja Tyttö ja naakkapuu, teoksessa Lastenkirja. Nyt (toim. Marleena Mustola, SKS 2014), 89–110. Rikkaalla tutkimusotteella laadittu analyysi siitä, miten fiktiivinen lastenkirjan lapsi käsittelee kuolemaa Riitta Jalosen ja Kristiina Louhen kuvakirjoissa.

Kaisa Kurikka, ”Kyyninen koira ja muita eläimiä. Maiju Lassila ja eläinkansan kuvaus”, teoksessa Posthumanismi (toim. Karoliina Lummaa ja Lea Rojola, eetos 2014), 211–236. Posthumanistista lukemisen tapaa Maiju Lassilan romaanien eläinkuvaukseen hahmotteleva tutkimus, jonka aihepiiri kulkeutuu kieleen asti.

Jan Löfström, ”Holokaustiopetus huomenna. Muistipolitiikasta sen analyysiin”, Niin & Näin 4/2015, 47–55. Pohdintaa siitä, miten holokaustia koskevaa historiatietoa ja moraalista arviointia on käytetty ja voitaisiin soveltaa opetuksessa.

Kukku Melkas & Olli Löytty, ”Sekoittuneita ääniä. Johanna Holmströmin Asfaltsänglar ja lomittuvat lukemiskontekstit”, teoksessa Kansallisen katveesta. Suomen kirjallisuuden ylirajaisuudesta (toim. Heidi Grönstrand, Ralf Kauranen, Olli Löytty, Kukku Melkas, Hanna-Leena Nissilä & Mikko Pollari, SKS 2016), 118–138. Analyysi maahanmuuttaja-aiheisesta romaanista ja sen vastaanotosta Suomessa ja Ruotsissa, joka tuo hyvin esiin myös suomalaisuuden erilaisia tulkintoja.

Tuulikki Pietilä, ”Syödä, juoda ja ruokkia. Sukulaisuus- ja muut suhteet Kilimanjarolla”, teoksessa Ruoan kulttuuri. Antropologisia näkökulmia ruoan tutkimukseen (toim. Katja Uusihakala & Matti Eräsaari, SKS 2016), 41–53. Sukulaisuussuhteiden antropologiaan Kilimanjarolla ruokatalouden kautta syventyvä tutkimus, joka vie myös lukijansa itäafrikkalaiselle torille.

Liisa Raevaara, ”Hyvä päivä olla minä, mä ja meitsi – minän vaihtelevat asemat ja identiteetit helsinkiläisnuorten puheessa”, teoksessa Helsingissä puhuttavat suomet. Kielen indeksisyys ja sosiaaliset identiteetit (toim. Marja-Leena Sorjonen, Anu Rouhikoski & Heini Lehtonen, SKS 2015), 174–213. Hienovireisesti eri sanojen mahdollistamat näkökulman vaihdokset esiin tuova tutkimus siitä, miten helsinkiläisnuoret viittaavat keskusteluissa itseensä.

Laura Saarenmaa, ”Tankeromaan superpresidentti ja tasavallan tohvelisankari”, teoksessa Vallan ihmeellinen Kekkonen (toim. Lotta Lounasmeri, Into 2016), 63–95. 1970-luvun miestenlehtien Kekkos-kuvaa analysoiva tutkimus valtavirran ulkopuolisen median monimuotoisesta suhteesta johtajakulttiin.

Tuija Saresma, ”Maskulinistiblogin sukupuolimaisema feministidystopiana ja kolonialistisena pastoraalina”, teoksessa Maisemassa. Sukupuoli suomalaisuuden kuvastoissa (toim. Tuija Saresma & Saara Jäntti, JyY, Nykykulttuurin tutkimuskeskus 2014), 249–284. Miesasiablogin tarkkanäköinen analyysi, joka valottaa maskulinistisen maiseman pastoraalisia ja dystooppisia piirteitä.

Miika Tervonen, ”Historiankirjoitus ja myytti yhden kulttuurin Suomesta”, teoksessa Kotiseutu ja kansakunta. Miten suomalaista historiaa on rakennettu (toim. Pirjo Markkola, Hanna Snellman & Ann-Catrin Östman, SKS 2014), 137–162. Terävä analyysi siitä, miten historioitsijat alkoivat tulkita ”erisukuisen ja erikielisen” kansan sellaiseksi, että se olisi aina ollut rodullisesti, etnisesti ja uskonnollisesti yhtenäinen.

Susanna Välimäki & Juha Torvinen, ”Stockhausenin Helikopteri-jousikvartetto ja käsitemusiikin haaste”, Niin & Näin 3/2015, 53–64. Monisärmäinen analyysi siitä, miten käsittämätön käsitemusiikki haastaa musiikkia ja maailmaa koskevaa ajatteluamme.

Kilpailuun osallistui 19 tieteellistä lehteä sekä 39 artikkelikokoelmaa. Arvioitaviksi otettiin vuosien 2014–2016 aikana tieteellisissä lehdissä tai artikkelikokoelmissa julkaistut humanistisen alan artikkelit. Yhteensä esiraati kävi läpi noin 9000 sivua suomenkielistä tieteellistä kirjallisuutta.

”Suomeksi kirjoitetut artikkelit ovat korkeatasoisia, mutta harvoin persoonallisia, koska ihanteena on neutraali tyyli. Omaleimaisia kirjoittajia kuitenkin löytyy, kuten ehdokaslista osoittaa. Monet SKS:n hyvin toimitetut tieteelliset artikkelikokoelmat, joissa persoonallinen kirjoitustyylikin sallitaan, erottuivat joukosta hienosti. Myös Niin & Näin on hyvin toimitettu lehti, joka löytää ennakkoluulottomia näkökulmia vaihtuviin teemoihinsa. Sen laatuun ja monipuolisuuteen voi aina luottaa”, kertovat Kalle Korhonen ja Johanna Vehkoo.

Vuoden Tiedekynä 2017 -palkinnonsaajan valitsee professori Pirkko Nuolijärvi. Voittaja julkistetaan maaliskuun lopulla.

Tiedustelut ja lisätiedot:

Tiedeasiamies Kalle Korhonen, kalle.korhonen@koneensaatio.fi, p. 050 344 7468. Viestintäkoordinaattori Laura Sahamies, laura.sahamies@koneensaatio.fi, p. 044 276 7517.