Tarinat ja julkaisut 15.11.2021 Kun matemaatikko-pianisti Bruno Mesz sanoo jonkun kuulostavan makealta, saattaa se tarkoittaa muuta kuin luulet Photo: Joel Haapamäki Jaa: Lauttasaaren kartanon syksyn residenssivieras Bruno Mesz on paitsi matemaatikko myös muusikko, jonka työssä äänet maistuvat. ”Voisi sanoa, että se on tasapainottelua inhimillisten ja ei-inhimillisten värähtelyjen välissä”, Lauttasaaren kartanon tuore residenssiasukas Bruno Mesz kertoo tutkimuksestaan ja naurahtaa päälle. Argentiinalainen Mesz tekee kotimaassaan tutkimusta äänien, makujen ja hajujen yhteyksistä. Tutkimustyönsä ohella Mesz on kansainvälisesti esiintyvä pianisti ja klarinetisti. ”Tieteen ja taiteen yhdistäminen on oikeastaan kaiken työni keskiössä.” Meszin viehtymys moniaistiseen havainnointiin sai alkunsa vuosia sitten hänen tavatessaan joukon neurofyysikoita, jotka tutkivat synestesiaa, eli aistien sekoittumista. Synesteetikot voivat esimerkiksi nähdä ääniä tai kuulla värejä. Yhdessä neurofyysikoiden kanssa Mesz päätyi pohtimaan, kuinka jokainen meistä voisi päästä käsiksi yllättäviin yhteyksiin aistien välillä. Tutkimustyön lähtökohdaksi valikoitui makuaisti, sillä toisin kuin vaikka hajut, ihmisen perusmaut ovat kategorisoitu varsin yksinkertaisesti neljään perusmakuun. Toiseksi aistiksi valittiin kuulo osin Meszin taustan vuoksi. ”Muusikkona olen aina ollut kiinnostunut siitä, kuinka musiikki voi välittää konsepteja musiikin ulkopuolelta”, Mesz sanoo. Ryhmä on vuosien mittaan tehnyt säännönmukaisia löytöjä äänen korkeuden, intensiteetin, konsonanssin ja dissonanssin suhteesta eri makuihin. Löydökset ovat olleet esimerkiksi tällaisia: karvaat maut yhdistyvät mataliin, dissonoiviin ääniin, kun taas makeaan liittyy pehmeämmät äänet ja harmonisuus. Käytännössä musiikilla voi olla vaikutus siihen, miten koemme makumme, Mesz kertoo. ”Jos viiniä juova kuuntelee tilanteessa riitasointia, voi viini maistua karvaammalta kuin tilanteessa, jossa hän ei kuuntele musiikkia ollenkaan. Tai jos kahvilassa soi kaunis, sopusointuinen musiikki, ei kahviin ole ehkä tarvetta lisätä yhtä paljon sokeria, kuin jos tila olisi hiljainen”, Mesz havainnollistaa. RUOKAILUA KEINOTODELLISUUDESSA Mesz on tutustunut vuosien mittaan samankaltaisista aiheista kiinnostuneisiin tutkijoihin ympäri maailmaa. Yksi heistä on Turun yliopistossa Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskuksen tutkimusjohtaja Anu Hopia, jonka kutsumana Mesz on Suomessa nyt jo neljättä kertaa. Koneen Säätiön Lauttasaaren residenssijakson aikana Mesz työskentelee Hopian johtaman Ihminen, Mikrobit, Musiikki ja Ruoka -hankkeen parissa, osana kansainvälistä tutkija-taiteilijayhteisöä. Hankkeen puitteissa käynnistettyjä tutkimus- ja taideprojekteja on syksyn aikana esitelty työpajoissa ja tapahtumissa Helsingissä ja Seinäjoella. Tilaisuuksissa muun muassa maisteltu ruokaa VR-lasit päässä, tutustuttu iPadilla viriteltyyn keittolautaseen ja äänimaustamisen uusiin mahdollisuuksiin. Mesz korostaa, että vaikka ryhmässä on päästy hyvään vauhtiin, jatkuu teosten ja välineiden kehittely vielä pitkälle tulevaisuuteen. Residenssin loppuvaiheilla luvassa on myös tanssiesitys yhteistyössä Meszin vaimon, tanssitaiteilija Maria Zegnan kanssa. ”Tanssi tullaan esittämään maaperälle. Lähetämme tanssista syntyviä ääniä maahan, rekisteröimme sen värähtelyjä ja vastaanotamme niitä. Kannattaa saapua paikalle!” Turun yliopiston Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskuksen tutkijoiden kanssa yhteistyöryhmään kuuluvat Bruno Meszin ja Maria Zegnan lisäksi argentiinalainen tutkija Gabriel Vinderola, ranskalainen VR-asiantuntija Jean-Christophe Sakdavong sekä suomalainen muusikko ja jatko-opiskelija Sami Silén. Projektin yhteistyökumppanit Argentiinassa ovat taiteilijat Sebastián Tedesco, Lucas Samaruga, Rob Verf ja Leonardo Potenza.