Arvioijan yölliset pohdinnat

Oli yllätys, että minua kysyttiin arvioimaan taiteilijoiden hakemuksia. Sanoinkin, mitä ihmettä? Minähän olen kriittinen ja suorasanainen, en kumartele ketään. Mutta juuri siksi minut haluttiin, vastattiin.

Hakemusten arviointi on ollut hyvin haasteellista. Yölläkin on tullut joidenkin taiteilijoiden hakemuksia silmien eteen. Olen miettinyt ja miettinyt. Tasokkaita hakemuksia on ollut paljon.

Kaikki hakijat ovat arvokkaita ja nekin, jotka eivät ole nyt saamassa apurahaa, ei tarkoita sitä, että he olisivat huonoja. Ei suinkaan, vaan kyse on siitä, että on valittava näistä hakemuksista joitakin. Olen pyrkinyt tekemään parhaani, mutta monta hyvää hakemusta valitettavasti jäi myös syrjään.

Olen pitänyt tärkeimpänä sisällön tasoa. Kyse ei ole siitä, onko hanke suuri vai pieni, vaan mikä on sen sisältö. Olen pyrkinyt myös haarukoimaan eri-ikäisiä, kuitenkin tärkeintä on se, miten hanke herättää mielenkiintoa. Päällekkäisyyksiä oli myös runsaasti ja samankaltaisia teemallisuuksia. Omaleimaiset hakemukset nousivat esille, ja niitä myös löytyi.

Taide on haasteellinen laji. Siinä on osalla koko elämän piirtoheitin käytössä ja koko elämä.

Taiteen kentälle ja taiteen alalla oleviin taiteilijoihin ja taideopiskelijoihin on iskeytynyt nuoruus, vimma ja kilpailuhenkisyys. Kuitenkin kaiken tämän keskellä,  suosittelisin uskollisuutta omaan näkemykseen ja siihen, että voi työskennellä taiteilijana moniulotteisesti. Tarvitaan vahvat hermot ja rautainen tahto sekä luottamusta antaa itsensä kehittyä taiteilijana, ihmisenä ja persoonana. Näenkin, että osa hakijoista vielä etsii sisältöä taiteeseensa, ja ajan kanssa se löytyykin.

Taide liikkuu nykyisyyden, tulevaisuuden ja menneiden aikojen vuosisadoissa. Taiteilijat käyttävät aikakonematkailua menneestä tulevaisuuteen sekä tähän hetkeen, ja sen näki myös hakemuksissa. Taide ei koskaan vanhene, vaan se ilmentää eri välinein samaa mitä taiteilijat ovat vuosituhansia sitten ilmentäneet teoksissaan.

Päälle liimattu, taiteellinen trenditietoisuus on vain kahden vuoden buumi ja sitten se on ohi. Oman taiteellisen jäljen ja suunnan sekä rohkean tekemisen ei tarvitse matkia muita, vaan se on se, joka antaa pohjan omalle tekemiselle. Loppupelissä taiteilijat luovat taiteen tulevaisuuden näkymät myös Suomessa. On vain annettava edellytykset ja vapaus erilaisiin hankkeisiin tehdä marginaalia taidetta näkyväksi.

Näen yhteistyön eri maiden välillä tarpeelliseksi ja pidän hyvin tärkeänä suomalaisen taiteen näkyvyyttä ulkomailla, jota on edelleen mielestäni liian vähän.

Taiteilijoiden pitkäjännitteisen työskentelyn mahdollistaminen on tärkeää kulttuurin olemassaololle ja sen kehittämiselle. Siksi erilaiset tukevat tahot, etenkin sellaiset, jotka ovat poliittisesti sitoutumattomia, näkevät taiteen sisällön tärkeämmäksi kuin poliittisesti sidonnaiset tahot.

Vapaus on tehdä silloin myös taiteilijoiden oman sielunsa oloista taidetta. Pidän tärkeänä Koneen Säätiön tuen avaamista pitkäkestoisille hankkeille taiteelliseen työhön, mikä on taiteen kannalta hyvä ponnistusalusta laadukkaaseen tulokseen.

Teidän hakemuksianne taiteilijat oli todella mielenkiintoista käydä läpi. Kiitos teille kaikille siitä.

Elämä jatkuu, sai apurahaa tai sitten ei. Tiedän sen omasta kokemuksesta, kun apurahaa ei ole tullut. Silti jatkan luovaa työtäni. Te jotka ette nyt saa apurahaa, JATKAKAA, periksi ei saa antaa. Taide, luovuus ja mielikuvitus ovat aina ilon aihe. Taide elää silloinkin, kun ei ole varmuutta rahoista. Varmuutta on hyvin harvoin, mikään ei ole ennakoitavissa täysin.

Lämmin kiitos teille kaikille. Oli ilo ja haaste matkata kanssanne.

Taide lisää kokemusta elämässä. Elämä kantaa.