Apurahat ja residenssipaikat Tiede Metsästäjä-keräilijöiden väestönkasvu Pohjois-Karjalassa 4500-3500 eaa.: toimeentulon, asuinryhmien liikkuvuuden ja sosiaalisen organisaation uudelleenjärjestäminen Päähakija Filosofian maisteri Kivimäki Sanna Myöntösumma 19200 € Tukimuoto Teemahaut Alat Arkeologia Myöntövuosi 2018 Jos omistat hankkeen, voit kirjautua sisään ja lisätä hankkeen tietoja. Kirjaudu sisään Jaa: Takaisin apurahalistaukseen Hakemuksen tiivistelmä Tavoitteeni on kirjoittaa monografiaväitöskirjani tekstiosuus valmiiksi. Väitöskirjani on merkittävä lisä käynnissä olevaan keskusteluun Suomen keskineoliittisen väestöräjähdyksen syistä sekä maanviljelyn ja, laajemmin, neolitisaation alkuvaiheista. Aikaisemmista tutkimuksista poiketen näkökulma on alueellisesti ja ajallisesti suppea, minkä johdosta tarkasteluun voidaan ottaa usean metsästäjä-keräilijäelämän osa-alueen väliset riippuvuussuhteet. Havaittujen ilmiöiden syiden lisäksi työssä pyritään valottamaan niiden seurauksia tutkituille yhteisöille. Selvitän työssäni sitä, miten ja milloin metsästäjä-keräilijöiden väestömäärä, pääasialliset pyyntikohteet ja asuinryhmien liikkumisen kaava muuttuivat tutkimusajan kuluessa. Viimeksi mainittu antaa myös viitteitä yhteisön keskusjohtoisuuden ja epätasa-arvon määrästä. Menetelminä ovat tilastolliset analyysit luuaineiston ja asuinpaikkojen asutusvaiheiden pinta-alojen pohjalta sekä arvo-kokoanalyysi. Arvioin tulosten perusteella vielä toistaiseksi kilpailevia teorioita siitä, mitä Suomen alueella tapahtui tyypillisen kampakeramiikan kauden alussa: saapuiko idästä uutta väestöä vai kasvoiko väkimäärä paikalliselta pohjalta? Testaan kolmen ihmisekologian piiriin kuuluvan strategiamallin voimaa havaittujen ilmiöiden selittämiseksi. Loppuraportin tiivistelmä Käytin apurahan (8 kk) kaudella 1.2.-30.9.2019. Tavoitteeni oli kirjoittaa väitöskirjan puuttuva testiosuus tässä ajassa valmiiksi, mutta tavoite ei toteutunut. Syynä oli epärealistinen arvio kirjoittamisnopeudestani ja jäljellä olevasta työmäärästä analyysien osalta. Puuttuvan työn määrä hahmottui apurahakauden aikana. Tekstiä ei ollut mahdollista kirjoittaa kovin pitkälle, ennen kuin analyysit olivat edenneet. Sain apurahakaudella valmiiksi viidesosan väitöskirjan tekstistä. Kirjoitin osiot tutkimusalueesta ja ajanjaksosta (viisi lukua) sekä tutkimusaineistosta (viisi lukua). Kaikkiaan tekstiä on valmiina vajaa kolmasosa. Täydensin ja muokkasin aineistoni keskeistä osiota, eli asuinpaikkataulukkoa. Siinä ovat, muiden tietojen ohella, tutkimukseni tärkeimmät muuttujat, eli asuinpaikkojen asutusvaiheiden ajoitukset ja pinta-alat. Viimeistelin tutkimusalueelle tekemäni rannansiirtymiskäyrät. Kokosin tarvittavat rantakorkeus- ja koordinaattitiedot O-Mapper-kartoituspalveluyritykselle, koska sain apurahakauden aikana Emil Aaltosen Säätiöltä rahoituksen väitöskirjaan tulevien muinaisranta- ja asuinpaikkakarttojen teettämiseen ostopalveluna. Kartat valmistuivat ennen joulua. Kirjoitin lisäksi Museoviraston arkistoon viisitoista tarkastuskertomusta väitöskirjan puitteissa aikaisemmin tekemistäni kenttätöistä. Tein kuusi apurahahakemusta, joista kaksi sai myönteisen päätöksen. Apurahakauden jälkeen työn analyysit ovat edenneet edelleen. Takaisin apurahalistaukseen