Lettojen ennallistaminen: erilaisten aktiivisten ennallistamismenetelmien toimivuuden kehittäminen

Hakemuksen tiivistelmä

Letot ovat Suomen uhanalaisimpia ja samalla lajirikkaimpia soita. Uhanalaistumisen taustalla vaikuttavat ihmisperäiset toimet, jotka ovat muuttaneet suoekosysteemien toimintaa voimakkaasti. Tulevaisuuden uhkana on lisäksi muuttuva ilmasto. Rahkasammalten runsastuminen letoilla on osa luonnollista soiden kehittymistä, mutta sen on arvioitu kiihtyvän ilmaston lämpenemisen seurauksena. Tämä luo vakavan uhkan letoille ja niiden lajistolle. Lettojen ennallistaminen on keskeinen keino biodiversiteetin suojelussa. Soiden ennallistamisessa keskitytään pääasiassa suon vesitalouden ennallistamiseen, ja kasvillisuuden annetaan kehittyä alueella vapaasti vesitalouden muutosten ohjailemana. Rahkasammalten poisto, lettolajien siirtoistutukset, turpeen paljastaminen ja kalkitseminen ovat aktiivisempia menetelmiä, joilla kasvillisuuden sukkessiota voidaan ohjailla. Suomessa nämä menetelmät eivät ole vielä laajalti käytössä. Väitöskirjatyössäni keskityn lettojen ennallistamisen vaikutusten arviointiin, sekä aktiivisten menetelmien kehittämiseen ja käyttöönottoon. Tutkimuskysymyksiä ovat: 1. Palautuvatko lettojen eliöyhteisöt ennallistamisen jälkeen? 2. Onko rahkasammalen poistaminen letoilta tehokas ennallistamismenetelmä? 3. Voidaanko uusia lettoja perustaa siirtoistuksien avulla?