Apurahat ja residenssipaikat

Tiede

(Irti)kytkentöjä: ruokaomavaraistuminen kumppanuuslajien verkostoissa

Tässä hankkeessa tarkastellaan ruokaomavaraisuutta ja sen lisäämistä tulevaisuuden tekemisenä, jossa määritellään uudelleen toimeentulon ja hyvinvoinnin ehtoja sekä ihmisten ja lajien välisiä suhteita. Omavaraista ruoantuotantoa tutkitaan kumppanuuslajien verkostojen ja moninaisen talouden näkökulmista, jolloin huomio kiinnittyy toiminnassa muotoutuviin ihmisten keskinäisiin ja lajien välisiin suhteisiin. Hankkeessa kehitetään keskinäisen toimeentulon käsitettä, joka tuo yhteen materiaalisten elinehtojen uusintamisen kysymykset ja relationaalisen toimeen tulemisen etiikan. Hankkeessa kysytään, miten omavaraisessa ruoantuotannossa tullaan toimeen toisten lajien ja toisten ihmisten kanssa, ja miten omavarainen ruoantuotanto on osa sitä harjoittavien taloudellista toimeentuloa. Kysymyksiä tarkastellaan neljän tapaustutkimuksen kautta, joista kolme keskittyy erilaisiin omavaraisen ruoantuotannon muotoihin (yhteisöllinen maatalous, kaupunkimehiläishoito, korvasienestys) ja neljäs omavaraistaitojen opettelemiseen. Tutkimuskysymyksiä käsitellään lisäksi Omavaraopiston kanssa yhteistyössä suunniteltavalla opintojaksolla sekä sen pohjalta taideyhteistyönä toteutettavass tutkimusta popularisoivassa pienlehdessä. Hankkeessa tuotetaan uudenlaista ymmärrystä ja avauksia ruokaomavaraisuuden tavoittelun merkityksestä antroposeenin aikakaudella ja luodaan yhteyksiä eri toimijakenttien välille näiden elintärkeiden kysymysten äärellä.

Hanke toteutui suunnitelmien mukaan, mutta ei vailla yllätyksiä. Toteutin hankkeessa väitöstutkimukseni Omakätisen ruoantuotannon monilajiset taloudet, joka muodostuu neljästä vertaisarvioidusta artikkelista ja laajasta yhteenvedosta. Lisäksi yksi hankkeessa valmistelemani artikkeli jäi käsikirjoitusvaiheeseen odottamaan viimeistelyä ja – toivon mukaan – julkaisemista teemanumerossa, joka ideoitiin hankkeessa järjestämässäni tutkijatapaamisessa. Julkaisin hankkeen aikana myös muita vertaisarvioituja artikkeleita sekä useita erilaisia vertaisarvioimattomia ja yleistajuisia kirjoituksia.

Hanke ei kuitenkaan ollut pelkästään tutkimushanke, vaan siinä oli mukana myös pedagogista ja taiteellista yhteistyötä Pohjois-Karjalan Valtimolla sijaitsevan Omavaraopiston kanssa. Opiston aloitus viivästyi vuodella, mikä laittoi myös hankkeen aikatauluja uusiksi. Lopulta vuonna 2021 toteutettu yhteistyö oli kuitenkin odottamisen arvoista: vierailuluennot ja Henna Lainisen vetämä luovan kirjoittamisen työpaja tekivät mahdollisiksi monenlaista oppimista ja kohtaamista. Omavaraopistolla tuotetuista materiaaleista toteutin yhdessä omien kirjoitusteni kanssa pienlehden, jonka kuvitti opistolta inspiraatiota hakenut taitelija Maija Repo.

Hankkeen aikaisista yllätyksistä hienoin oli Vuoden tiedekynä -palkinto, joka myönnettiin yhdelle väitöskirja-artikkeleistani vuonna 2021. Lisäksi olen päässyt jatkuvasti yllättymään aineistonkeruussa ja etenkin Omavaraopistolla omakätisen ruoantuotannon moni-ilmeisyydestä ja siitä, kuinka laaja-alaisiin luontokulttuurisiin kysymyksiin arkinen ruoantuotantoon osallistuminen kytkeytyy. Väitöskirjassani ja muissa kirjoituksissani toivon välittäväni tätä yllättymistä ja siitä nousseita oivalluksia eteenpäin.

Takaisin apurahalistaukseen