Hakutulokset

Hakukriteerilläsi "Jakautuuko Suomi?" löytyi 54 osumaa

Aamiais-Kaivo: Jakautuuko Suomi? -kirjanjulkistus

  Aika ja paikka: perjantaina 26.10. klo 9–11 Lauttasaaren kartanossa, Otavantie 10, Helsinki (esteetön sisäänkäynti Kauppaneuvoksentien puolelta) Koneen Säätiö rahoitti Jakautuuko Suomi? -ohjelmassa vuosina 2014–15 projekteja, jotka pyrkivät lisäämään ymmärrystä yhteiskunnallisesta eriarvoistumisesta. Uunituore, Into Kustannuksen julkaisema teos Jakautuuko Suomi? Eriarvoisuus tutkijoiden, toimittajien ja taiteilijoiden silmin kokoaa yhteen hankkeisiin osallistuneiden tutkijoiden ja toimittajien artikkeleita. Toimittaja Johanna Vehkoon ja filosofi Ville Lähteen toimittama kirja julkistetaan…

Jakautuuko Suomi?, osa 17: Etninen profilointi – arkaluontoinen aihe vai tuttu juttu?

Etsiessään haastateltavia etnistä profilointia käsittelevään tutkimukseemme afrikkalaistaustainen tutkijamme sai kuulla kysymyksen: ”Are you a spy?” (Oletko vakoilija?). Hän oli lähestynyt itselleen tuntematonta afrikkalaistaustaisten miesten joukkoa ja kertonut hankkeen tavoitteista selvittää poliisin käytäntöjä sekä niihin liittyviä kokemuksia. Miehet eivät olleet innokkaita keskustelemaan aiheesta, vaan pohtivat tutkijan motiiveja ja tiedon käyttötarkoituksia. Avoin puhuminen poliisiin liittyvistä negatiivisista kokemuksista, joihin entinen profilointi eittämättä kuuluu,…

Jakautuuko Suomi?, osa 17: Kaksitahti-Suomi, työelämän muutos ja iän maantiede

Nopea ikärakenteen muutos ja pidentyvä elinajanodote ovat vallitsevia kehityssuuntia kaikissa kehittyneissä maissa. Suomessa, samoin kuin muissa EU-maissa, on jo pitkään haettu ratkaisuja ja tehty poliittisia linjauksia työurien pidentämiseksi ja eläkeiän siirtämiseksi vuosilla eteenpäin. Tammikuussa 2015 startannut ”Kohti kaksitahti-Suomea” -hankkeemme lähti liikkeelle työurien pidentämiskeskustelua leimaavasta paradoksista: yhtäältä ihmisiä kannustetaan ja velvoitetaan jatkamaan työelämässä, toisaalta samanaikaisesti yt-neuvotteluissa potkitaan erityisesti yli 50-vuotiaita työelämän…

Tuore Jakautuuko Suomi? -kirja näyttää useilla eri tasoilla eriytyneen Suomen

Eriarvoistuuko Suomi ja miksi? Tästä pääkysymyksestä syntyneen rahoitusohjelman tavoitteena oli lisätä ymmärrystä eriarvoistumisesta. Säätiö rahoitti tutkijoiden ja journalistien yhteisprojekteja, ja joissakin oli myös taiteilijoita mukana. Hankkeissa tutkittiin eriarvoistumista monilla eri tasoilla. Temaattisia kokonaisuuksia olivat muun muassa maahanmuutto ja pakolaisuus, terveys ja ikä sekä sosiaaliset jakolinjat kaupunkitilassa. Uuden tiedon tuottamisen lisäksi hankkeet panostivat tehdyn tutkimuksen ja muiden tuotosten näkyväksi tekemiseen. ”Journalisti…

Jakautuuko Suomi?, osa 16: Kun maailma muutti kylään

Romaanissaan Viidakko kirjailija Marko Kitti kuvaa nuoren miehen tuntemuksia Varissuon lähiössä 1980-luvulla: ”Sanoin että meidän maailma oli tungettu hevosenkengän muotoisen pääväylän sisään, se on kahden neliökilometrin kaupunkilähiö, joka on nielaissut yli kymmenentuhatta ihmistä asumaan päällekkäin.” Romaanin nuorten haaveet kohdistuivat lähiötä rajaavan Suurpäänkadun ulkopuolelle, maailmaan, josta unelmoitiin ja josta nähtiin väläyksiä televisiossa. Kolme vuosikymmentä myöhemmin maailma on saapunut hevosenkengän sisäpuolelle. Varissuo…

Jakautuuko Suomi? 2014–2015

Eriarvoistuuko Suomi ja miksi? Tästä pääkysymyksestä syntyneen rahoitusohjelman tavoitteena oli lisätä ymmärrystä eriarvoistumisesta. Säätiö rahoitti tutkijoiden ja journalistien yhteisprojekteja, ja joissakin oli myös taiteilijoita mukana. Hankkeissa tutkittiin eriarvoistumista monilla eri tasoilla. Temaattisia kokonaisuuksia olivat muun muassa maahanmuutto ja pakolaisuus, terveys ja ikä sekä sosiaaliset jakolinjat kaupunkitilassa. Uuden tiedon tuottamisen lisäksi hankkeet panostivat tehdyn tutkimuksen ja muiden tuotosten näkyväksi tekemiseen. ”Journalisti…

Jakautuuko Suomi?, osa 15:
Miten elokuva voi näyttää yhteiskunnan murroksen

Yhteiskunnallisen todellisuuden ilmiöitä voi tehdä näkyväksi esimerkiksi tilastoilla. Niistä voi kirjoittaa poleemisesti sanomalehtikolumnissa tai tehdä tutkivaa journalismia lehtiartikkelina. Televisio-ohjelmassa voi haastatella asiantuntijoita tai yhteiskunnallisten kipukohtien kokijoita heidän arjessaan. Journalismi voi tehdä tietoa kokemukselliseksi. Todellisuuden muuntaminen dokumentaariseksi elokuvaksi ei kuitenkaan ole ytimeltään tiedon välittämistä. Elokuva on ajan, aistien ja materian taidetta. Elokuvan maailma on muovattavissa vain jostakin, joka tapahtuu paitsi materiaalisessa…

Jakautuuko Suomi?, osa 14: Toteutuvatko maahanmuuttajien ihmisoikeudet Suomessa?

Maahanmuutto hahmotetaan suomalaisissa keskusteluissa usein edelleen uutena ilmiönä – asiana, jota voidaan ”vastustaa”, “kannattaa” tai “hallita”. Muuttoliikkeet ovat kuitenkin vanhempia kuin se kansallisvaltio, jota nykyään Suomeksi kutsutaan. Muuttoliikkeet ja niiden jatkuvasti kiristynyt kontrollointi ovat muuttaneet lukemattomin tavoin suomalaista arkea ja yhteiskuntaa. Ne ovat tuoneet esiin uudenlaisia ihmisoikeuskysymyksiä ja eriarvoisuuden muotoja. Vaikka maahanmuutosta on käyty jatkuvia julkisia keskusteluita viimeisten kolmen vuosikymmenen aikana, keskustelut ovat keskittyneet maahanmuuttoon…

Jakautuuko Suomi?, osa 13: Tulevan maailman tarinoita

Itsenäisen, monitieteisen BIOS-tutkimusyksikön ja Ylen yhteistyöprojektin tavoitteena oli lisätä suuren yleisön ymmärrystä ympäristö- ja resurssikriisien vaikutuksista suomalaiseen yhteiskuntaan. Pyrittiin kehittämään tutkimuksellista, journalistista ja taiteellista yhteistyötä ja viestintää. Etukäteen tunnistimme haasteeksi yhtäältä uuden tiedon ja uudenlaisten näkökulmien tuottamisen, toisaalta sellaisten uudenlaisten viestintätapojen kehittämisen, jotka eivät perustu jo tapahtuneen kertomiseen vaan ennakoivat tulevia, yhteiskuntaan joka tasolla vaikuttavia muutoksia. The Guardian -lehden “Keep…

Jakautuuko Suomi?, osa 12: Terveiden ja sairaiden maailmojen rajalla

Alkoi kyllä tuntua vahvasti siltä, että Suomi jakautuu. Oli vuosi 2015 ja olimme Vantaalla haastattelemassa mielenterveyskuntoutujia heidän kodeissaan, tai ”asumispalveluyksiköissä”. Noin viisikymppinen nainen istui pienessä huoneessaan. Puhuimme haaveista. Nainen vastasi pitkästi ja pohdiskellen kysymykseen, mitä hän toivoisi, jos voisi toivoa mitä tahansa. Nainen sanoi haaveilevansa siitä, että järjestettäisiin tilaisuuksia, joissa ”sairaat ja terveet voisivat tavata toisiaan”. Hän ei nimittäin koskaan…

Jakautuuko Suomi?, osa 11: Yhteiskunnan näkymättömät pääsivät otsikoihin

Mielenterveys-, päihde-, vanhus- ja vammaispalveluissa on tapahtunut Suomessa viimeisten 20 vuoden aikana siirtymä laitoshuollosta asumispalveluihin. Laitosjärjestelmän purkamisen yhtenä tavoitteena on ollut saattaa laitosasukkaita osaksi ”normaaliyhteiskuntaa”. Kehitys on kulkenut osin päinvastaiseen suuntaan: asumispalvelut ovat muodostaneet oman maailmansa, jonka yhteydet ympäröivään yhteiskuntaan ja sen palveluihin ovat usein ohuet. Julkisuudessa asumispalvelut eivät ole juuri näkyneet. Vuosina 2015–2016 toimineen Asumispalvelujen musta laatikko -hankkeen tavoite…

Jakautuuko Suomi?, osa 10: Verkkovihasta tuli Suomessa valtavirtailmiö

Internet ja erityisesti sosiaalinen media on 2000-luvulla mullistanut vuorovaikutussuhteita. Verkon ansiosta elämme entistä globaalimmassa maailmassa, jossa ihmiset tavoittavat ja löytävät toisensa entistä helpommin. Vaikka myönteisten asioiden lista on pitkä, internetin raadollisimmat puolet ovat tulleet viime vuosina esiin tavoilla, joita harva osasi edes ennakoida. Verkosta on tullut häiriköiden kanava. Sen mahdollistamaa megafonia käyttää jopa Yhdysvaltojen presidentti oman vihamielisen sanomansa levittämiseen. Fiktiona…

Jakautuuko Suomi?, osa 9: Että maailma muuttuisi paremmaksi

Moni tämän tekstin lukijoista muistaa Helsingin Sanomien suuren köyhyyskyselyn parin vuoden takaa. Moni on myös nähnyt Valokuvataiteen museossa näyttelyn Tuntuuko tutulta? – Valokuvia suomalaisesta arjesta, joka on käynnissä nyt kun kirjoitan tätä tekstiä. Molemmat syntyivät osana samaa tiedettä, taidetta ja journalismia yhdistävää hanketta. Tieteenfilosofit ovat viime aikoina äityneet tekemään tapaustutkimuksia. Erityisesti kun pitäisi tutkia uusia ilmiöitä ja tuoreita muutoksia tieteessä,…

Jakautuuko Suomi?, osa 8: Hiljaisuutta tavaratalojen välissä

Koskaan niukkuutta kokeneen on vaikea samaistua niukkuudessa elävän todellisuuteen. Leipäjono ei näy monen työssäkäyvän arjessa, eivätkä monen elämässä lastensuojelu tai työkyvyttömyyseläke ole koskaan tuttuja tai tavanomaisia hyvinvointivaltion tukitoimia. Vai tuntuuko tutulta? Sata vuotta sitten yhteiskuntamme todella jakautui. Tänään elämme eräässä maailman parhaimmista maista. Jakautuuko Suomi, kasvaako eriarvoisuus? Harva ajatteli, että satavuotiaassa Suomessa jouduttaisiin vielä näitä kysymyksiä pohtimaan. Jakolinjat ovat muuttuneet…

Jakautuuko Suomi?, osa 4: ”Pakolaiskriisi” poikkeuksien aikana

Mistä turvapaikanhakijoiden ja toisaalta vastaanottokeskusten ympäristöissä asuneiden poikkeuksellisuuden kokemukset kumpusivat? Millaisia lähtökohtia tulevaisuuden Suomen rakentamiselle muuttoliikkeessä saatiin aikaan? Loiko pakolaiskriisiksi kutsuttu aika pysyviä jakolinjoja Suomen sisälle? Vuosina 2016–2018 toiminut hankkeemme ”Matkalla ajassa ja paikassa” etsi vastauksia näihin kysymyksiin. Tutkimusta tehtiin Pohjois-Suomessa, jossa vastaanottokeskuksista vastasi Suomen Punainen Risti (SPR). Ensisijaisena aineistona ovat irakilaisten turvapaikanhakijoiden (14 henkilöä, joista 13 miestä ja yksi…

Jakautuuko Suomi?, osa 3: Sovittelujournalismi toi vegaanin ja viljelijän yhteen

Mikä osuus journalismilla on yhteiskunnallisen keskustelun kärjistymisessä ja voiko sovittelevalla vuorovaikutuksella saada aikaan muutoksia? Tätä kysyttiin Jakautuuko Suomi -ohjelmaan kuuluneessa sovittelujournalismin hankkeessa, jonka tuloksista kertovat kansalaisjournalismin ja yleisöosallistumisen asiantuntija Laura Ahva ja tutkija Mikko Hautakangas. Kirjoitus on osa Jakautuuko Suomi -artikkelisarjaa. “Vierailu maitotilalla ei muuttanut vegaani Aleksi Kalliojan käsityksiä, mutta tietoa tuli lisää.” “Vegaanin mielestä eläintuotanto tuhlaa luonnonvaroja ja kohtelee…

Jakautuuko Suomi?, osa 2: Yritys ja erehdys tutkimuksessa – osallistava sosiaaliturva Facebookissa

PROFESSORI HEIKKI HIILAMO LÄHTI SYKSYLLÄ 2014 TYÖRYHMÄNSÄ KANSSA KOKEILEMAAN SOSIAALISEN MEDIAN KÄYTTÖÄ SOSIAALIPOLITIIKAN TUTKIMUKSESSA. SE OLI UUSI ALUEVALTAUS. SOSIAALISEN MEDIAN MERKITYS SOSIAALIPOLIITTISESSA KANSALAISKESKUSTELUSSA OLI LAAJENTUNUT NOPEASTI, JA KESKUSTELUUN OLI TULLUT MUKAAN MYÖS PALJON SOSIAALITURVAN VARASSA OLEVIA IHMISIÄ. TYÖRYHMÄ USKOI, ETTÄ SOSIAALISTA MEDIAA KÄYTETTÄISIIN MYÖS VERKON ULKOPUOLELLA TAPAHTUVAAN KANSALAISTOIMINTAAN, JA HALUSI TUTKIA SITÄ. HANKE EI SUJUNUT AIVAN ODOTUSTEN MUKAAN. Käynnistimme elokuussa…

Kysely Jakautuuko Suomi? -hankkeille julkaisun suunnittelemiseksi

If you are human, leave this field blank.Hankkeen tiedotHankkeen nimi *Etunimi *Sukunimi *Sähköpostiosoite *VäliraporttiMitä johtamassasi projektissa on tähän mennessä tehty?Mitä sisällöllisiä kysymyksiä on käsitelty? Mitä uusia on noussut esiin?Millaista monialaista yhteistyötä hankkeessa on tehty? Mitä journalistisia tai tieteellisiä julkaisuja tai muita sisältöjä hankkeen tuloksena on syntynyt?Yhteistyön muodot ja mahdollisia julkaisussa käsiteltäviä teemojaMllaista tutkijoiden, journalistien, taiteilijoiden yhteistyö on hankkeessa ollut? Miten…

Jakautuuko Suomi? -hankkeiden tapaaminen

Vapaamuotoisessa tilaisuudessa 15.6.2016 klo 17  keskustellaan Itä-Helsingistä eli tulevaisuudesta. Alustamassa ovat Reetta Räty ja Johanna Niemi Vuosaari-projektista. Tervetulleita ovat kaikki Jakautuuko Suomi? -hankkeissa toimivat henkilöt. Aika: keskiviikko 15.6.2016 klo 17–19 (huomaa muuttunut aika) Paikka: Koneen Säätiön Kamari, Tehtaankatu 21 B 45 (5. krs), Helsinki Ilmoittaudu mukaan 13.6. mennessä täällä

Jakautuuko Suomi? -hankkeiden tapaaminen

Vapaamuotoisessa tilaisuudessa 15.6.2016 klo 18 keskustellaan Itä-Helsingistä eli tulevaisuudesta. Alustamassa ovat Reetta Räty ja Johanna Niemi Vuosaari-projektista. Aika: keskiviikko 15.6.2016 klo 18–20 Paikka: Koneen Säätiön Kamari, Tehtaankatu 21 B 45 (5. krs), Helsinki Tila ei ole esteetön. Olethan ajoissa yhteydessä Koneen Säätiön toimistoon, jos tarvitset esteetöntä kulkua. Ilmoittauduthan mukaan 13.6. mennessä. Lähetämme ovikoodin ilmoittautuneille viimeistään tilaisuutta edeltävänä päivänä.   If…

Jakautuuko Suomi? 9.12.2014

Vapaamuotoisessa tilaisuudessa 15.6.2016 klo 18 keskustellaan Itä-Helsingistä eli tulevaisuudesta. Alustamassa ovat Reetta Räty ja Johanna Niemi Vuosaari-projektista. Aika: keskiviikko 15.6.2016 klo 18–20 Paikka: Koneen Säätiön Kamari, Tehtaankatu 21 B 45 (5. krs), Helsinki Tila ei ole esteetön. Olethan ajoissa yhteydessä Koneen Säätiön toimistoon, jos tarvitset esteetöntä kulkua. Ilmoittauduthan mukaan 13.6. mennessä. Lähetämme ovikoodin ilmoittautuneille viimeistään tilaisuutta edeltävänä päivänä.   If…

Jakautuuko Suomi? 6.2.2015

Vapaamuotoisessa tilaisuudessa 15.6.2016 klo 18 keskustellaan Itä-Helsingistä eli tulevaisuudesta. Alustamassa ovat Reetta Räty ja Johanna Niemi Vuosaari-projektista. Aika: keskiviikko 15.6.2016 klo 18–20 Paikka: Koneen Säätiön Kamari, Tehtaankatu 21 B 45 (5. krs), Helsinki Tila ei ole esteetön. Olethan ajoissa yhteydessä Koneen Säätiön toimistoon, jos tarvitset esteetöntä kulkua. Ilmoittauduthan mukaan 13.6. mennessä. Lähetämme ovikoodin ilmoittautuneille viimeistään tilaisuutta edeltävänä päivänä.   If…

Jakautuuko Suomi? 24.8.2014

Professori Heikki Hiilamo ja työryhmä 46.000 € Osallistavan sosiaaliturvan kokeilut: pakkotyötä vai uusia työmarkkinamahdollisuuksia Itä-Suomen yliopisto, yhteiskuntatieteiden laitos 29.440 € Päätepisteitä ja uusia alkuja: Lieksansomalit peilin kääntöpuolella – maahanmuuttajien myönteinen merkitys väestöpaosta ja työttömyydestä kärsivän pikkukaupungin arjessa ja tulevaisuudessa Kaskas Media 41.960 € Tilastoista todeksi – Journalistinen kuvaus verkkoon nuorten hyvinvointia ja eriarvoistumiskehitystä koskevasta viranomaistiedosta Sosiologian professori, Lapin yliopisto Merja…

Jakautuuko Suomi? 24.4.2015

Jakautuuko Suomi? -ohjelman (2014–15) tavoitteena on lisätä ymmärrystä sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta ja eriarvoisuudesta. Säätiö rahoittaa toimittajien ja tutkijoiden yhteishankkeita, jotka pureutuvat eriarvoisuuteen ja sen käsittelyyn yhteiskunnassa, eli voivat tehdä teemaan liittyvää tutkimusta ja tuoda tutkimuksen tuloksia julkisuuteen.

Jakautuuko Suomi? Jyväskylässä

Koneen Säätiön Jakautuuko Suomi? -ohjelman tarkoitus on lisätä yhteiskunnan ymmärrystä eriarvoistumisesta. Säätiö haluaa saattaa alkuun hankkeita, jotka tekevät aiheeseen liittyvää tutkimusta ja tuovat tutkimuksen tuloksia julkisuuteen. Tavoitteena on paljastaa ja havainnollistaa mekanismeja ja vaikutusyhteyksiä esimerkiksi tulojen, työelämään osallistumisen ja koulutuksen välillä. Suuressa mittakaavassa tavoitteena on pureutua suomalaisen hyvinvointivaltion onnistumisen tai epäonnistumisen syihin. Rahoitus on suunnattu tutkijoiden ja journalistien yhteishankkeille, mutta…

Jakautuuko Suomi? Helsingissä

Kutsuimme yhteen tutkijoita ja toimittajia Kulttuuritehdas Korjaamolle 16.–17.5. Tilaisuudet pohjustivat eriarvoistumista koskevaa rahoitushakua.

Jakautuuko Suomi, osa 18: Ajavatko vauraat bussilla?

”Ahaa, no voihan kyllä niinkin tehdä”, haastateltavani sanoo. Seisomme miehen toimiston ikkunan ääressä ja katselemme maalaismaisemaa. Olen juuri kertonut tulleeni paikalle bussilla ja viimeiset kaksi kilometriä kävellen. ”Niin tosiaan, voihan niinkin tehdä”, mies toistaa reaktionsa, jota en pysty ymmärtämään. Mielessäni alkaa risteillä ajatuksia. Millä minun olisi pitänyt saapua? Taksilla? Helikopterilla? Raketilla? Vaiko oman kuljettajan kyyditsemänä? Tällaistako näiden tutkimushaastattelujen tekeminen olisi…

Uusi Jakautuuko Suomi -artikkelisarja käynnistyy: Suomi ei jakaudu, vaan sitä jaetaan

Toimittaja Reetta Rädyn kirjoitus käynnistää artikkelisarjan, joka esittelee Koneen Säätiön rahoittaman Jakautuuko Suomi -ohjelman hankkeiden toimintaa ja tuloksia. Vuosaaressa työskennelleen toimittaja-tutkijaryhmän mielestä Suomen jakautuminen ei tapahdu itsestään, vaan maata jaetaan aktiivisesti muun muassa leikkaamalla resursseja hyvinvoinnista ja koulutuksesta. Koneen Säätiön vuonna 2014 käynnistyneen Jakautuuko Suomi? -ohjelman tavoitteena on ollut lisätä ymmärrystä sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta ja eriarvoisuudesta tuomalla journalisteja ja tutkijoita yhteistyöhön.…

Taiteen ja kulttuurin sekä muut apurahat

Artist/Doctoral Student Gian Luigi Biagini700 €Art festival Be Hacker in Amsterdam: video showing, performance and essay publication with presentation Feministinen ajatushautomo Hattu (www.hautomohattu.fi) perustettiin yhtäältä tarpeesta puuttua naisten asiantuntijuuden näkymättömyyteen eri kentillä, toisaalta havaitsimme, että on tarpeellista vapauttaa naisia ilon kautta ja huumorin keinoin. Tässä projektissa pureudumme näihin molempiin ulottuvuuksiin tutkija Saara Särmän ja kirjailija-toimittaja... View Article

Koneen Säätiön vuosikertomus 2018 kokoaa yhteen muutosten vuoden

Lue Koneen Säätiön vuosikertomus 2018 tästä! Vuosi 2018 oli Koneen Säätiössä työntäyteisempi kuin koskaan: Helsingissä säätiön henkilökunta jätti taakseen Tehtaankadun ahtaat tilat ja asettui vasta remontoituun Lauttasaaren kartanoon. Samanaikaisesti myös hallinnon järjestelmiä kehitettiin. Mietoisissa vietettiin – remontin keskellä – Saaren kartanon taiteilija- ja tutkijaresidenssin toiminnan kymmenvuotisjuhlavuotta. Keväällä Lauttasaaren kartanon kunnostustyöt valmistuivat, ja säätiön Helsingissä työskentelevä henkilökunta muutti toukokuussa uusiin toimitiloihin…

Konehuone-kolumni: Biosfäärin tutkimusta säätiörahalla

Koneen Säätiön tutkimusrahoitusta eivät kommentoi pelkästään trollit, vaan saamme ajoittain myös vakavammin otettavaa kritiikkiä, esimerkiksi liittyen BIOS-tutkimusyksikköön. BIOSista alettiin puhua laajemmin vuonna 2017, kun suomalaisten ympäristötieteilijöiden metsäjulkilausuma julkistettiin, ja yksikkö oli prosessissa mukana. 2010-luvulla perustettu BIOS ei kuulu mihinkään yliopistoon, vaan on omien sanojensa mukaan ”itsenäinen monitieteinen tutkimusyksikkö, joka tutkii ympäristö- ja resurssitekijöiden vaikutuksia suomalaiseen yhteiskuntaan ja kehittää kansalaisten ja päättäjien ennakointikykyä”.…

Teemahaut

Vuosina 2012–2020 teemahakuja järjestetään erityisesti SUOMEN MUUTTUVAT NAAPURUUDET -OHJELMAN teemoista. Vuonna 2019 teemahakua ei järjestetä. Teemahaut: 2018 Elintärkeät naapurimme 2017 Naapuridialogit 2017 Ekologiset kompensaatiot yhteiskunnassa ja kulttuurissa 2016 Suomen muuttuvat naapuruudet: lähinaapurit 2016 Kielten oppimisen tukeminen 2015 Kielen kuvaus 2014–2015 Jakautuuko Suomi? 2011 Väestönmuutos 2010 Tukea suomenkielisille tieteellisille lehdille 2010 Biodiversiteetin merkitys 2008 Ihmistieteet ja evoluutionäkökulma -teemahaku 2008 Apurahat tietokirjallisuuden…

Rahoitusohjelmat

Rahoitusohjelmat ovat laajoja, monivuotisia temaattisia kokonaisuuksia, joissa tieteen- ja taiteentekijät sekä muut yhteiskunnalliset toimijat tarkastelevat aihealuetta syvällisesti, tuottavat siitä uutta tietoa ja näkökulmia sekä edistävät yhteiskunnallista keskustelua. Rahoitusohjelmien valintaa ohjaavat Koneen Säätiön strategia ja säätiön hallituksen näkemykset siitä, mitkä aiheet yhteiskunnassa tarvitsevat laaja-alaista huomiota ja tukea kehittyäkseen ja noustakseen valokeilaan. Järjestämme ohjelmien teemoihin liittyviä apurahahakuja... View Article

Vinkkejä alkavaan kevääseen

Frontiers in Retreat vuosina 2017–2018: Ekologinen kokeellisuus taiteessa  – kansainvälinen näyttelysarja ja julkaisu HIAP ry:n koordinoima yhteistyöprojekti Frontiers in Retreat (2013–2018) kokoaa yhteen hankkeen aikana eri puolilla Eurooppaa toteutuneita tutkimuksellisia ja taiteellisia prosesseja. Hanke on toiminut alustana monialaisen ajattelun, tutkimuksen ja tuotannon muodoille, joissa taiteilijat, tutkijat sekä eri alojen asiantuntijat jäljittävät öljylle perustuvan yhteiskuntajärjestelmän jälkeisen, ‘post-fossiilisen’ paradigman aineksia. Hanke päättyy…

Kiireen ja kasvun vuodet

Koneen Säätiön apurahapolitiikka oli 1990-luvun alussa jo hyvin erilaista kuin säätiön ensimmäisten vuosikymmenten hyvä veli -verkostojen aikana. Heikki Herlinin kuoltua puheenjohtajana toimi Pekka Herlin vuoteen 2002 saakka. Hallitukseen oli 1980-luvulla tullut professori Erik Allardt ja maaherra Kauko Sipponen. Heidän kaudellaan apurahojen myöntämisen painopiste siirtyi entistä voimakkaammin tieteelliseen tutkimukseen. Kun vielä 1980-luvun alkupuolella monta kymmentä prosenttia apurahoista myönnettiin muuhun kuin tieteelliseen…

Miten tutkijasta tuli sosiaalityöntekijä?

Jakautuuko Suomi? -hankkeeseen kuuluva tutkimus- ja kenttätyömme Helsingin Vuosaaressa on kestänyt pian kaksi vuotta. Lähdimme tutkimaan itähelsinkiläisiä yhteisöjä ja jakolinjoja yhdellä Suomen etnisesti ja sosiaalisesti monimuotoisimmista alueista. Ryhmässämme on kolme jäsentä: historioitsija, toimittaja ja minä, sosiologi. Omassa osuudessani pääsin kiinni “uusien suomalaisten” verkostoihin ja saavutin yhteisön luottamuksen ehkä hieman epäkonventionaalisia reittejä pitkin. Kenttätyössä sumenivat tutkijan, aktivistin ja ystävän roolit. Tämä…

Mitä kuuluu karkotetuille?

Vauva oli pullea ja lämmin. Sen iho tuoksui kylpyöljyltä. Pitelin neljän päivän ikäistä Vivian-tyttöä sylissäni amsterdamilaislähiössä. Vivianin sudanilainen äiti asui Hollannissa ilman oleskelulupaa, joten Viviankin jäisi rekisteröimättömäksi ja kaikkien tilastojen ulkopuolelle. Se herätti minussa monenlaisia ajatuksia. Onko tämä Euroopassa tavallista? Onko paperittomia myös Suomessa? Millaista on elää Euroopassa salaa? Olin vuorotteluvapaalla toimittajan työstäni ja heittäydyin yhdessä valokuvaaja Katja Tähjän kanssa…

Vaikuttamiskahvila: Kaksi Suomea – kasvaako eriarvoisuus?

Järjestämme kevään 2016 aikana yhteistyössä Deliberatiivisen demokratian instituutti ry (DDI) kanssa Vaikuttamiskahviloiden sarjan Jakautuuko Suomi? -hankkeiden ja kieliohjelman teemoista. Vaikuttamiskahviloissa kansalaiset pääsevät tenttaamaan asiantuntijoita ja muodostamaan kannanottoja polttavan ajankohtaisiin teemoihin. Ensimmäinen tilaisuus järjestetään Kuopiossa 27.4.2016. Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan 15.4. mennessä Tapahtumien tavoite on tuoda asukkaiden arkitieto tukemaan poliittista päätöksentekoa. Kun erilaiset asukkaat ovat mukana vaikuttamassa, saadaan aikaan laadultaan…

Vaikuttamiskahvilat – kansalaisten asiantuntijuus päätöksiä tukemaan

Julkinen keskustelu kaipaa harkittuja ja tietoon perustuvia kansalaisten yhdessä pohdittuja kannanottoja. Näitä tarvitaan yksittäisten aktiivisten vaikuttajien näkemysten rinnalle. Erityisesti sosiaalisessa mediassa ovat lisääntyneet vastakkainasettelua lietsovat mielipiteet, kun päinvastoin olisi aika etsiä yhteistä näkemystä. Koneen Säätiö järjestää kevään 2016 aikana yhteistyössä Deliberatiivisen demokratian instituutti ry (DDI) kanssa Vaikuttamiskahviloiden sarjan Jakautuuko Suomi? -hankkeiden ja kieliohjelman teemoista. Vaikuttamiskahviloissa kansalaiset pääsevät tenttaamaan asiantuntijoita ja…

Yhteiskunta tulee iholle

Myös muihin tieteisiin sijoitetuissa hakemuksissa musiikintutkimuksesta ympäristökemiaan yhteiskunnallisuus näkyi. Maailma on totta: hyvä että yhteiskuntaa tutkitaan. Koneen Säätiöllä on oma profiilinsa ja omat painopisteensä, halutaan rohkeita avauksia. Puhuessani tiederahoituksesta hakijoille olen myös kuullut kerrottavan, että Koneen Säätiö painottaa yhteiskunnallisuutta. Asia ei ole ihan näin: säätiö ei oleta tai edellytä, että tutkimus liittyisi suoraan ajankohtaisiin asioihin. Jakautuuko Suomi? on tärkeä ohjelma,…

Minna Nurminen: Ole utelias uutta kohtaan

  ”Uuden elämän aloittaminen vieraassa maassa vaatii rohkeutta, vaikka se ei vapaaehtoinen valinta olisikaan”, Nurminen toteaa. ”Sosiaalisen verkoston luominen tyhjästä ja vieraan kielen oppiminen ei ole helppoa. Se on jatkuvaa epämukavuusalueella olemista.” Nurminen ihailee oppilaidensa sinnikkyyttä uuden elämänsuunnan hakemisessa. Opettaja korjaa yleisen harhaluulon: vaikeinta ei ole kielen oppiminen. ”Suomen maine vaikeana kielenä johtuu sen erilaisuudesta verrattuna moniin muihin eurooppalaisiin kieliin. Jos…

Tiedettä suomeksi – onko suomenkielisellä julkaisemisella tulevaisuutta?

Julkaisijan, The Westermarck Society ry:n, lehteä koskevaan johtosääntöön on kirjattu, että lehti voi tästedes julkaista yhden englanninkielisen numeron vuodessa. Lopun alkua? Että perinteikäs Sosiologiakin. Osa lukijoista tulee närkästymään. Sosiologia-lehden ratkaisulle on kaksi pääasiallista syytä. Ensimmäinen on tiedepoliittinen. Suomessa työskentelee yhä enemmän tutkijoita, jotka eivät lue ja kirjoita suomea tai ruotsia. Sosiologia on yksi maan johtavista yhteiskuntatieteellisistä julkaisuista, joka pyrkii luomaan…

Rohkeudesta, naiseudesta ja asiantuntijuudesta

Noin puoli vuotta ennen väittelyä keskustelin viinilasillisen äärellä tuttavan kanssa, joka yritti saada ystävääni kirjoittamaan ison jutun väitöskirjaprojektistani. Itsehän olin jo tässä keskustelussa kauhusta kankeana ja myöhemmin helpottunut kun asia näytti unohtuneen. Väitöstilaisuudesta selvittyäni viime syksynä ei ajatus tuntunutkaan enää niin pahalta, ja annoin muutamia haastatteluja yliopistoni julkaisuihin. Tammikuussa, työttömänä tohtorina, mittani tuli täyteen akateemisten pätevien naisten sivuuttamisesta ja naisten…

Vuoden 2014 rohkeat avaukset kansissa

Vuosikertomuksen ulkoasu on uusi. Pohjana on Mikael Kivelän säätiölle suunnittelema uusi ilme, jonka pohjalta graafinen suunnittelija Arto Vaverka on suunnitellut aiempaa visuaalisemman vuosikertomuksen. Vuosikertomuksen paperiversio on juuri menossa painoon, mutta verkossa sitä pääsee jo lukemaan. Tutustu vuoden 2014 vuosikertomukseen

Tutkimusta, tiedotusta ja tutkimusetiikkaa

Tieteellisen tutkimuksen tuloksia julkaistaan tyypillisesti tieteellisissä aikakauslehdissä, tutkimushankkeiden kotisivuilla ja esimerkiksi yliopistojen omissa blogeissa ja lehdissä. Vaikkakin merkittävimmät löydöt noteerataan julkisuudessa laajasti aina kansainvälistä mediaa myöden jää paljon tärkeää ja hyödyllistä tutkimusta helposti suurelta yleisöltä pimentoon. Kyse on toki osaltaan siitä, että palstatilaa ja toimittajien työtunteja ei yksinkertaisesti riitä kaikelle tarjolla olevalle sisällölle, mutta myös siitä, että tieteellisistä tutkimustuloksista tiedottaminen…

Operaatio Vuosaari

Millaista on arki Helsingin Vuosaaressa, yhdellä Suomen sosiaalisesti ja kulttuurisesti monimuotoisimmista asuinalueista? Millaisia toisistaan eroavia todellisuuksia on vaikkapa koululuokissa? Mitä opittavaa vuosaarelaisten kokemuksista, tiedoista ja taidoista voisi olla muualla Suomessa? Vuosaaressa on noin 3300 kaupungin vuokra-asuntoa. Asumisneuvojan päätyö on häätöjen ehkäisy, ja suurin syy häätöuhkaan on vuokravelka. Asumisneuvojan työkalupakkiin Vuosaaressa kuuluvat myös mm. kuvassa olevat ohjeet: saunomisohje somalian kielellä, pesutuvan…

Promillen projekti tutkii rikkaita

”Eriarvoistumisen yksi tärkeä piirre on ollut aivan ylimpien tulo- ja varallisuusluokkien irtiotto muista tuloluokista. Projekti pureutuu tähän ilmiöön Suomessa ja selvittää, onko se merkinnyt eliittien erkaantumista muusta yhteiskunnasta. Onko syntynyt uusia vauraita eliittikulttuureja, joissa muu yhteiskunta tuntuu vieraalta? Suomessa eliitit ovat perinteisesti olleet varsin tiukasti kiinni kansallisvaltiossa ja yhteiskunnassa. Tutkimme, onko tämä kulttuuri murtumassa, ovatko eliitit jättämässä kansallisvaltion taakseen, ja…

Lisääkö ruoka-apu köyhyyttä?

”Leipäjonot ovat yksi näkyvimmistä köyhyyden ja epätasa-arvon merkeistä 2010-luvun Suomessa. Kuitenkin kauppojen jakama ruoka-apu esitetään usein tilanteena, jossa kaikki voittavat: ruokaa ei mene haaskuun ja vähävaraiset saavat ruokaa. Hankkeemme tuo esiin toisen näkökulman. Tutkimme, kohentaako ruoka-apu ihmisten hyvinvointia vai lisääkö se eriarvoisuutta ja huono-osaisten terveysongelmia”, kertoo hankkeen johtaja, Ekolehti Huilin päätoimittaja ja kustantaja Riikka Suominen. Hankkeessa selvitetään, miksi ruokaa tuotetaan…

Ympäristökriisit jakavat Suomea

”Haasteena on yhtäältä uuden tiedon ja uudenlaisten näkökulmien tuottaminen, mutta toisaalta kyse on vahvasti myös uudenlaisista viestintätavoista, jotka eivät perustu jo tapahtuneen kertomiseen vaan ennakoivat tulevia, yhteiskuntaan monella tasolla vaikuttavia muutoksia.” – Paavo Järvensivu, hankkeen koordinaattori Järvensivun mukaan tieto eriarvoistumiseen vaikuttavista tekijöistä on tällä hetkellä pääosin hajanaista ja vaikeasti saavutettavaa: ”Ympäristö- ja resurssikriisit sekä ilmastonmuutosta hillitsevät päästörajoitukset heijastuvat nyt ja…

Tukimuodot

”Haasteena on yhtäältä uuden tiedon ja uudenlaisten näkökulmien tuottaminen, mutta toisaalta kyse on vahvasti myös uudenlaisista viestintätavoista, jotka eivät perustu jo tapahtuneen kertomiseen vaan ennakoivat tulevia, yhteiskuntaan monella tasolla vaikuttavia muutoksia.” – Paavo Järvensivu, hankkeen koordinaattori Järvensivun mukaan tieto eriarvoistumiseen vaikuttavista tekijöistä on tällä hetkellä pääosin hajanaista ja vaikeasti saavutettavaa: ”Ympäristö- ja resurssikriisit sekä ilmastonmuutosta hillitsevät päästörajoitukset heijastuvat nyt ja…

Mahdollisuuksia yhteisötieteelle?

Koska säätiön tiederahoituksen pääpaino on humanistisissa ja yhteiskuntatieteissä, sen lähtökohtana ei alun perinkään ole ollut pelkkä tutkimustulosten julkaiseminen tiiviissä muodossa. Humanististen tieteiden tulosten tiivistäminen kompakteiksi ”tiedeuutisiksi” on haastavaa, eikä edes mielekästä, koska alan keskustelua täytyy yleensä esitellä samassa yhteydessä laajemmin. Yksi tapa ottaa yleisöä mukaan on tutkimusprosessin avaaminen eli sen, miten tieteilijät ja tutkimusryhmät tekevät työtään käytännössä. Osallistuessani tammikuussa Sitran…

Mitä rohkeus merkitsee tiederahoituksessa v. 2014?

Rohkeutta voi olla riskinotto, kuten Volkswagen-säätiön uudessa rahoitusmuodossa Experiment! (2012–2015). Ohjelman johdannoksi todetaan, että uskallettuja tutkimusideoita, jotka perustavalla tavalla haastavat vakiintuneen tutkimustiedon, ei oteta lainkaan huomioon saksalaisessa tutkimusrahoituksessa. Siksi Experiment!–ohjelmassa tarjotaan rahoitusta alkuvaiheessa uusille projekteille, joiden tuloksista ei ole varmuutta. Ohjelma alkoi v. 2012, ja sen viimeinen deadline on 1.9.2015. Rahoitusta ei peritä takaisin, jos hanke epäonnistuu. Rahoitus on kuitenkin…

Eriarvoistumisen piirteitä ja yhteistyön mahdollisuuksia

Milloin tutkijoiden ja yhteiskunnasta kirjoittavien toimittajien yhteistyö toimii parhaiten? Miksi nykyajan köyhyys on erityisen periytyvää? Miksi kaikki eivät osallistu päätöksentekoon? Miten arvotuksista muodostuu puolueita? Onko maahanmuuttaja sama kuin ulkomaalainen? Näitä kysymyksiä ratkaisivat Jakautuuko Suomi? –seminaarin perjantain puhujat. Koneen Säätiö järjesti kaksipäiväisen seminaarin Jakautuuko Suomi? 16.–17.5.2014 kulttuuritehdas Korjaamolla Töölössä. Seminaarilla oli oikeastaan kaksi fokusta, joista toinen liittyi sisältöön, toinen enemmän muotoon…

Pois katulampun alta

Sillä ei ole sellaista arvovaltaa, jota luonnontieteillä on, ja omissa tieteellisyyspyrkimyksissään yhteiskuntatieteet ovat pahasti kompuroineet. Nyt tosin pyrkimystä tieteellisen pohjan rakentamiseen on havaittavissa, mikä on hyvä asia, mutta tieteellistämisellä on rajansa, sillä ”ihmisiä on vaikeampi tutkia kuin atomeja”. Ja lopuksi hän sanoo, että tutkijat puuhailevat siellä, missä pääsee helpoimmalla: ”Empiirinen yhteiskuntatutkimus muistuttaakin hiukan miestä, joka etsii avaintaan katulampun alta. ’Siihenkö…