Metsän puolella -rahoitusta 16 uudelle hankkeelle: luvassa muun muassa luonnonmetsien kartoitusta Saamenmaalla, metsämikrobeihin liittyvää tutkimusta ja työkaluja lähimetsien puolustamiseen

Koneen Säätiön viime vuonna käynnistynyt Metsän puolella -aloite monipuolistaa keskusteluja metsien merkityksistä tieteen, taiteen, aktivismin ja journalismin keinoin. Kolmannella hakukierroksella rahoitusta myönnettiin yhteensä kolme miljoonaa euroa. Monet hankkeista kurkottavat tulevaisuuteen ja tuovat ratkaisuja tämän päivän ongelmiin.

“Metsän puolella -rahoitusta on saanut jo yli 50 toimijaa tai työryhmää. Panostus on merkittävä erityisesti siksi, että maamme hallitus on osoittanut, etteivät luonnonsuojelu ja ilmastokriisin pysäyttäminen ole sen prioriteettilistalla. Päinvastoin – aiemminkin riittämättömästä rahoituksesta leikataan edelleen”, sanoo Metsän puolella -aloitteen muutosjohtaja Mari Pantsar. 

Nyt rahoitusta saaneista hankkeista esimerkiksi tutkija Jan Saijetsin työryhmä kartoittaa saamelaisalueen suojelemattomia luonnonmetsiä tekoälyn avulla. Rahoitus jatkaa Koneen Säätiön pitkäaikaista tukea vanhojen ja luonnontilaisten metsien kartoittamiseen, johon valtion panostukset eivät ole kohdistuneet.

”Toivomme, että päättäjät hyödyntäisivät tätä pitkäjänteistä työtä toteuttaessaan hallitusohjelman suojelulupausta”, Pantsar sanoo.

Ilmastokriisin hillinnässä ja luontokadon pysäyttämisessä ei kuitenkaan ole kyse pelkästään rahasta, vaan myös ymmärryksestä, arvoista ja toivosta.

”Metsän puolella -yhteisössä tieteen, taiteen, aktivismin ja journalismin tekijät yhdistävät voimiaan. Haluamme, että toiminnasta syntyvä innostus ja uskallus voittavat ahdistuksen ja epäilyn. Haluamme osoittaa, että positiivinen, hyvää tulevaisuutta turvaava vastavoima on olemassa. Ja se vahvistuu koko ajan.”

Metsän puolella -rahoitusta voi hakea metsäkysymyksiin liittyviin tiede- ja taidehankkeisiin sekä niihin kytkeytyneeseen journalismiin ja aktivismiin. Kolmannella hakukierroksella hakemuksia saatiin yhteensä 214 kappaletta, joista rahoitusta myönnettiin 16:lle. Koneen Säätiön hallitus tekee Metsän puolella -rahoituspäätöksiä kolmesti vuodessa.

Tietoa metsänsuojelun tueksi

Tekniikan tohtori, tutkija Jan Saijetsin työryhmän hankkeessa (175 000 euroa) kartoitetaan saamelaisalueen suojelemattomia luonnonmetsiä sekä kouluttaudutaan käyttämään ja soveltamaan tekoälyä ns. jatkumometsien kartoitukseen eri puolilla Suomea ja Saamenmaata.

Hanke on jatkoa vuosina 2021–2023 lähinnä vapaaehtoisvoimin tehtyyn saamelaisalueiden suojelemattomien valtion luonnonmetsien kartoitukseen. Tarkoituksena on nyt tuottaa karttaesitys kyseisistä metsistä sekä perusteet ennen kaikkea niiden metsien suojelulle, joiden katsotaan kuuluvan EU:n biodiversiteettistrategian mukaisiin vanhoihin ja luonnontilaisiin metsiin.

Työryhmä kouluttautuu myös käyttämään ja soveltamaan Ruotsissa kehitettyä algoritmiä, joka tunnistaa ns. jatkumometsiä. Jatkumometsällä tarkoitetaan metsää, joka on säilynyt puupeitteisenä pitkän aikaa ja säästynyt intensiivisiltä hakkuilta tai puuston hävittäviltä luontaisilta häiriöiltä. Eri-ikäisten ja eri kehitysvaiheessa olevien puiden jatkumot luovat monimuotoisia elinympäristöjä eliölajeille, jotka ovat Suomessa uhanalaistuneet voimakkaisiin hakkuisiin perustuvan metsätalouden takia. Hankkeessa verrataan algoritmin tuottamia tuloksia hankkeen itse tuottamaan maastoaineistoon. Lisäksi menetelmää kehitetään Suomen olosuhteisiin vertailemalla sen tuottamia analyysejä olemassa olevaan maastoaineistoon eri puolella Suomea, mahdollisimman erityyppisissä metsissä.

Suomen luonnonsuojeluliiton ja Luontoliiton Kotimetsän puolustajat -hankkeessa (265 000 euroa) puolestaan tarjotaan tavallisille ihmisille keinoja puolustaa lähimetsiään. Kuntien omistamilla metsillä on tärkeä rooli metsien luontokadon pysäyttämisessä, ja kuntien rooli korostuu nykytilanteessa, jossa kansalliset metsiensuojelutoimet uhkaavat jäädä heikoiksi.

Hankkeessa koulutetaan Suomen suurimpien kuntien asukkaita tunnistamaan lähimetsiensä luontoarvot sekä laatimaan ja toteuttamaan paikallinen vaikuttamissuunnitelma. Tavoitteena on saada kunnat säästämään arvokkaat alueet hakkuilta ja rakentamiselta kattaviin luontoselvityksiin perustuen. Pitkän aikavälin tavoitteena on saada kunnat edistämään EU:n biodiversiteettistrategian mukaisen 30 prosentin suojelutavoitteen saavuttamista. Kuntavaalien 2025 alla lähimetsät nostetaan esiin myös terveyskysymyksenä viestintä- ja vaikuttamiskampanjassa, jossa aktivoidaan ihmisiä mukaan valtakunnallisesti.

Metsämikrobit vaikuttavat ihmiseen – ja päinvastoin

Ihmisen toiminta, esimerkiksi metsien käsittely ja kaupungistuminen, muovaavat metsäelinympäristöjä nopeudella, johon eliöt eivät ehdi sopeutua. Nämä muutokset voivat heijastua myös metsän mikrobiyhteisöihin. Emme kuitenkaan tiedä, miten mahdolliset muutokset vaikuttavat metsässä liikkuvien ihmisten tai siellä elävien muiden lajien terveyteen. Esimerkiksi tautitaakan lisääntyminen muunlajisilla on haitallista myös ihmisille, koska se voi lisätä zoonoosien eli eläimistä ihmisiin tarttuvien tautien riskiä.

Dosentti Esa Koskelan työryhmän hankkeessa (432 000 euroa) tutkitaan metsän mikrobiyhteisöjen ja ihmisen vaikutusta toisiinsa. Hankkeessa tuotetaan uutta tutkimustietoa siitä, miten ihmisen toiminta muovaa metsämaaperän mikrobiyhteisöjen monimuotoisuutta, metsissä elävien muiden lajien hyvinvointia sekä siitä edelleen ihmisille aiheutuvaa tautiuhkaa. Lisäksi hankkeeseen kuluu ympäristö- ja taidekasvatusta, jolla lisätään nykyisten ja tulevien sukupolvien ymmärrystä metsäluonnon monimutkaisista vuorovaikutussuhteista sekä vahvistetaan lasten ja nuorten luontosuhdetta.

Metsän mikrobiyhteisöt ovat tärkeässä roolissa myös kuvataiteilija Nina Rantalan työryhmän hankkeessa (276 600 euroa), jossa suunnitellaan ja toteutetaan pienoismetsä Turkuun rakenteilla olevan psykiatrisen Kompassisairaalan piha-alueelle. Tämä ”mikrometsä” on toteutuessaan yksi sairaalan aistihuoneista ja osa psykiatrista sairaanhoitoa.

Maaperän mikrobiyhteisöt ovat kehittyneet ja muuntuneet tuhansien vuosien aikana tiiviissä vuorovaikutuksessa muiden eliölajien kanssa. Kun vanhat metsät tuhoutuvat, menetetään myös niiden monimuotoinen ja ainutlaatuinen mikrobiomi. Mikrometsässä Varsinais-Suomen vanhojen metsien mikrobiomi pyritään tuomaan ja juurruttamaan kaupunkiympäristöön metsänpohjaa imitoimalla.

Metsän toteuttamisen eri vaiheissa järjestetään yhteisöllisiä työpajoja, jotka on suunnattu mielenterveyskuntoutujille, sairaalan hoitohenkilökunnalle, kolmannen sektorin järjestöille sekä koululaisille. Työpajoissa luodaan kokemuksellisia yhteyksiä maaperään, jalkautetaan tieteellistä tietoa ja avataan hoitohenkilökunnalle metsän mahdollisuuksia hoitotyössä. Näin laajennetaan ymmärrystä siitä, miksi vanhojen metsien suojelu on tärkeää.

Lue Mari Pantsarin kolumni Vastavoima luontoa tuhoavalle politiikalle.

Katso lista kaikista Metsän puolella -hankkeista

Lue lisää Metsän puolella -rahoituksesta.