Saaren kartanon Kesä-Kaivolla: Angela Serino

Kuraattori Angela Serino tarkastelee residensseihin liittyvässä tutkimuksessaan residenssien merkitystä taiteilijoille ja ajan eri ulottuvuuksista taiteilijalle residenssityöskentelyn aikana ja myös sen jälkeen. Serino kertoo Irmeli Kokon haastattelussa, miten pandemia on vaikuttanut taiteilijoiden työskentelyyn ja  myös residenssit ovat joutuneet arvioimaan oman toimintansa kestävyyttä uudella tavalla.

Millaisia muutoksia pandemia on tuonut residenssitoimintaan, sen käytäntöihin tai arvoihin?

Tiivistettynä sanoisin, että pandemia on vaikuttanut residenssitoimintaan luomalla kiireellisen tarpeen

• pohtia toiminnan luonnetta (mitä kaikkea voidaan tehdä verkossa ja mikä edellyttää fyysistä läsnäoloa) ja miten yhdistää nämä kaksi realiteettia (verkossa ja sen ulkopuolella)
• pohtia, mikä on jatkuvan matkustamisen ekologinen ja tunneperäinen vaikutus
• etsiä kestävämpi kansainvälisen liikkuvuuden malli ja pohtia, miten/missä sitä rahoitetaan
• etsiä muita tapoja tehdä yhteistyötä paikkakuntien (ja yhteisöjen) kanssa pidemmällä aikavälillä
• sisällyttää sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja ympäristövaikutukset keskusteluun residenssiohjelmien tulevaisuudesta

Kansainvälisillä taiteilijaresidensseillä on ollut tärkeä rooli taiteellisen työn mahdollistamisessa erityisesti kuvataiteilijoille. Miten pandemia on omien havaintojesi mukaan vaikuttanut taiteilijoihin?

Alankomaissa asuville taiteilijoille se on merkinnyt hankkeiden mukauttamista ja muuttamista, mutta taloudellista tukea on edelleen myönnetty sekä residenssihankkeille, joita ei ole voitu toteuttaa, että uusille mukautetuille hankkeille. Epäilen, ettei tämä ole ollut mahdollista monille muille taiteilijoille Euroopassa tai sen ulkopuolella.

Sisältötasolla uskon, että monet taiteilijat ovat löytäneet tapoja mukauttaa hankkeensa uusiin olosuhteisiin niin, että ovat yhä voineet tuottaa teoksia, kun taas toiset ovat heijastaneet kokemuksiaan pandemiasta uusiin teoksiin. Jotkut ovat sen sijaan eläneet tätä kokemusta yksityisemmällä tavalla, joka näkyy heidän uusissa teoksissaan myöhemmässä vaiheessa.

Nyt kun matkustaminen on alkamassa uudelleen, miltä taiteilijaresidenssien tulevaisuus sinusta näyttää? Mitä uskot residenssialalla tapahtuvan?

Useiden työntekijöiden (myös kulttuuri- ja taidetyöntekijöiden) elämän ja toiminnan rajoittajana pandemia on epäilemättä käynnistänyt joukon pohdintoja residenssimallin kestävyydestä sellaisena kuin se nykyään on: nimittäin maasta toiseen lyhyiksi ajoiksi tutkimusta tai kohtaamisia varten matkustavien taiteilijoiden ja kuraattoreiden jatkuva liikkuminen.

Nyt kun maailmanlaajuinen hätätila näyttää kuitenkin laantuvan yhä enemmän, pelkään, että muutokset ovat mahdollisia vain, jos niistä tulee kiireellisiä kulttuuripolitiikan asialistalla. Meidän – niin taiteilijoiden, residenssitoimijoiden, poliitikkojen kuin yhteiskunnan jäsentenkin – on tehtävä yhteistyötä muuttaaksemme toiveajattelun konkreettiseksi suunnitelmaksi.

Yleisesti ottaen uskon, että meillä on jännittävät ajat edessä.

Haluatko sanoa vielä jotain muuta taiteilijaresidensseistä?

Voin vain korostaa, että residenssien tulevaisuudesta on käyty paljon mielenkiintoista keskustelua. Se osoittaa, että on olemassa yleinen tarve keskustella avoimesti siitä, mikä ei toimi, ei vain residenssialalla, vaan myös taidemaailmassa ja koko yhteiskunnassa yleensä. Tämä osoittaa kollektiivista tarvetta muuttaa asioita. Ja se on erittäin myönteistä: se on edellytys kaikelle uudelle, mitä haluamme tehdä.

Voit seurata Angela Serinon työskentelyä hänen verkkosivuiltaan: www.angelaserino.com

Angela Serino: Cultivating Time. Kunstlich. Vol. 39, No 2, 2018, Unpacking Residencies: Situating The Production Of Cultural Relations. https://tijdschriftkunstlicht.nl/vol-39-no-2-2018-unpacking-residencies-situating-the-production-of-cultural-relations/

Residenssit oppimisympäristöinä

Kuva: Monica Ragazzini

Irmeli Kokko