Yasser Vayani ja Sarah Kazmi

Tutkimus– ja prosessilähtöistä lähestymistapaa hyödyntäen pyrimme tutkimaan Mynämäen yhteisöjen kulttuurisia, historiallisia ja yhteiskunnallisia aspekteja. Tapaamalla Saaren kartanon residenssin asukkaita, tutustumalla alueen ihmisiin ja ymmärtääksemme heidän elämäntapaansa, historiaansa ja perinteitään, aiomme keskittyä kahteen tapaan, joilla esittää tapaamiemme ihmisten heijastumia. Hyödyntämällä keskusteluja, ruokaa ja esineitä tavoitteenamme on nähdä, miten esineet ja ruoka voivat kuljettaa ihmisten, paikkojen, heidän sosiaalisten arvostusten ja maailmankatsomuksen yksityisiä yksityiskohtia. Esineiden ja ruuan hyödyntäminen luo kahden keinon duon, jolla on kyky pienentää taideteoksen katselijan ja taideteoksen välistä kuilua ja samaan aikaan reseptien ja löydettyjen esineiden kautta löytää ero taiteilijan, osallistujan ja paikan välillä. Tämä tutkimus Mynämäen löydetyistä esineistä ja ruuasta luo vahvan suhteen antropologiaan ja keskittyy siihen tosiasiaan, että ihmiset luovat kulttuuria ja jättävät jälkiä olemassaolostaan keinonaan tehdä heidän sosiaalisesta ja fyysisestä maailmoistaan järkeenkäypiä.  
 
Kun kaksi yksilöä työskentelee yhdessä saman aiheen parissa ja lähestyy sitä kahdesta eri suunnasta mahdollistaa se etenevän ajatustenvaihdon oman alan piirissä ja ajatustenvaihdon itse taiteesta. Tutkimuksemme kautta kysymme, miten ruoka ja esineet vaikuttavat henkilökohtaiseen identiteettiin. Miten ruoka ja esineet kantavat mukanaan ihmisten menneisyyttä ja tulevaa sekä heidän henkilökohtaista historiaansa?  
 
Tämä ihmisten joukko on kokoelma perinteistä, arvoista, ihmiskokemuksista ja tarinoista, jotka ilmenevät esineiden ja ruuan kautta ja jotka mahdollistavat meidän toimia mielikuvituksemme ja luovuutemme parissa toimiessamme yhteiskunnallisen ja poliittisen vakauksemme ohjaamina pyrkimyksessämme pienentää katselijoiden, asukkaiden, taiteilijoiden ja yleisön välistä kuilua.